Z-sukupolven ja heidän esihenkilöidensä näkemykset osaamisen kehittämisen toteutumisesta työyhteisössä
Anttila, Mira (2024-12-12)
Z-sukupolven ja heidän esihenkilöidensä näkemykset osaamisen kehittämisen toteutumisesta työyhteisössä
(12.12.2024)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20241219105578
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20241219105578
Tiivistelmä
Nykyisessä kansainvälistyvässä, kiihtyvässä ja nopeatempoisessa tietoyhteiskunnassa yritykset painivat erilaisten jatkuvien muutosten ja uusien haasteiden parissa. Yritysten tulee mahdollistaa ja tukea osaamisen kehittämistä työyhteisöissään, jotta he ovat kykeneviä vastaanottamaan muutoksia, keksimään luovia ratkaisuja haasteisiin ja kehittämään omaa asiantuntemustaan. Erityisesti osaamisen kehittämisen prosessit korostuvat asiantuntijaorganisaatioissa, joiden kilpailukyky on rakennettu henkilöstön monipuolisen osaamisen ja vahvan asiantuntemuksen ympärille.
Z-sukupolvi ovat työmarkkinoiden nuorin sukupolvi tällä hetkellä, ja pian myös työmarkkinoiden suurin sukupolvi, kun sukupolven edustajat siirtyvät opinnoista työelämään. Z-sukupolvi on kasvanut täysin erilaisessa yhteiskunnassa kuin aikaisemmat sukupolvet. Internet ja teknologiset laitteet ovat olleet läsnä heidän elämässään aina. Heillä on jatkuva halu kehittyä, joka ajaa myös herkästi vaihtamaan työpaikkaa, mikäli työnantaja ei pysty tarjoamaan heille kehittymismahdollisuuksia.
Tässä pro gradu -tutkielmassa tarkastellaan, kuinka vuosina 1995–2002 syntyneet Z-sukupolven edustajat ja heidän esihenkilönsä kokevat osaamisen kehittämisen toteutumisen työyhteisössä. Tutkielman päätutkimuskysymys on: ”Kuinka Z-sukupolvi ja heidän esihenkilönsä kokevat osaamisen kehittämisen toteutumisen työyhteisössä?”. Tutkielman kaksi apukysymystä ovat: ”Minkälaisia käytäntöjä työyhteisössä on osaamisen kehittäminen tukemiseksi?” ja ”Poikkeavatko Z-sukupolven ajatukset osaamisen kehittämisestä verrattuna esihenkilöihin?”. Tutkimus toteutetaan toimeksiantona teknisen alan suunnittelu- ja konsultointiyritykselle.
Tutkielma on toteutettu kvalitatiivisena haastattelututkimuksena. Kerätty aineisto on analysoitu teema-analyysillä. Tutkielman teoreettinen viitekehys rakentuu länsimaiseen sukupolvijaotteluun, Z-sukupolvesta tehtyyn sukupolvitutkimukseen, organisaation oppimisen malliin, tiedolla johtamiseen ja mentorointiin.
Z-sukupolvi ovat työmarkkinoiden nuorin sukupolvi tällä hetkellä, ja pian myös työmarkkinoiden suurin sukupolvi, kun sukupolven edustajat siirtyvät opinnoista työelämään. Z-sukupolvi on kasvanut täysin erilaisessa yhteiskunnassa kuin aikaisemmat sukupolvet. Internet ja teknologiset laitteet ovat olleet läsnä heidän elämässään aina. Heillä on jatkuva halu kehittyä, joka ajaa myös herkästi vaihtamaan työpaikkaa, mikäli työnantaja ei pysty tarjoamaan heille kehittymismahdollisuuksia.
Tässä pro gradu -tutkielmassa tarkastellaan, kuinka vuosina 1995–2002 syntyneet Z-sukupolven edustajat ja heidän esihenkilönsä kokevat osaamisen kehittämisen toteutumisen työyhteisössä. Tutkielman päätutkimuskysymys on: ”Kuinka Z-sukupolvi ja heidän esihenkilönsä kokevat osaamisen kehittämisen toteutumisen työyhteisössä?”. Tutkielman kaksi apukysymystä ovat: ”Minkälaisia käytäntöjä työyhteisössä on osaamisen kehittäminen tukemiseksi?” ja ”Poikkeavatko Z-sukupolven ajatukset osaamisen kehittämisestä verrattuna esihenkilöihin?”. Tutkimus toteutetaan toimeksiantona teknisen alan suunnittelu- ja konsultointiyritykselle.
Tutkielma on toteutettu kvalitatiivisena haastattelututkimuksena. Kerätty aineisto on analysoitu teema-analyysillä. Tutkielman teoreettinen viitekehys rakentuu länsimaiseen sukupolvijaotteluun, Z-sukupolvesta tehtyyn sukupolvitutkimukseen, organisaation oppimisen malliin, tiedolla johtamiseen ja mentorointiin.