Osallistaminen osana strategiatyötä kuntaorganisaatiossa

Abstract

Perinteisesti strategian suunnittelu on kuulunut ylimmän johdolle ja "alempien" tasojen tehtävänä on ollut strategian käytännön toteutus. Avoin strategia haastaa perinteisen mallin korostamalla läpinäkyvyyttä ja laajempaa osallistamista, mikä voi vahvistaa sitoutumista ja monipuolistaa valmistelussa käytettävien ideoiden määrää, mutta tuo mukanaan myös haasteita. Julkinen sektori on omaksunut 1990-luvulla kehittyneen uuden johtamisen mallin mukaisesti johtamisen käytänteitä, ja myös ajatukset strategiatyön avoimuudesta ovat siirtyneet suomalaisiin kuntaorganisaatioihin. Kuntien johtamisessa on omat erityispiirteensä ja samalla on huomattava, että Suomessa kansalaisten osallistaminen on osa demokratiakäytänteitä ja tätä on ehdotettu vahvistettavan entisestään. Ottaen huomioon osallistamisen tavoitteet, haasteet ja julkisen sektorin erityispiirteet, on tarvetta kerryttää tutkimuskirjallisuutta osallistamisen toteuttamisesta osana kuntaorganisaatioiden strategiaprosessia. Tämän tutkielman tavoitteena on tarkastella eri sidosryhmien osallistamisen toteuttamista kaupunkiorganisaation strategiaprosessissa. Tutkimus hyödyntää Hansenin ym. (2022) viitekehystä esittämällä seuraavat kysymykset osallistamiseen totuttamisesta: ’kuka’, ’ketä’ (kohde), ’miten’, ’milloin’ ja ’miksi’. Aineisto kohdistuu yhden suomalaisen kuntaorganisaation strategiaprosessiin, osallistamiseen vaikuttavien näkökulmasta." Tutkielma toteutettiin laadullisena tapaustutkimuksena. Aineisto kerättiin pääosin puolistrukturoiduilla teemahaastatteluilla, joissa hyödynnettiin etukäteen valittuja teemoja tutkimuskysymysten ohjaamana. Lisäksi käytettiin kohdeorganisaation luovuttamia valmisteluvaiheen strategiatilaisuuksin materiaaleja. Aineiston analyysi toteutettiin teorialähtöisenä prosessina, hyödyntäen aiemmin mainittua viitekehystä. Tutkimuksen tulokset havainnollistavat, että osallistamisen toimet kohdistuivat erityisesti kaupungin asukkaisiin, mutta poliitikot osallistuivat valmistelun aikana aktiivisesti. Osallistamisen päätavoitteiksi nousivat näkökulmien monipuolistaminen, sitoutumisen vahvistaminen sekä demokratian ja yhteisöllisyyden edistäminen. Menetelmistä sähköiset verkkokyselyt mahdollistivat laajan osallistujajoukon tavoittamisen helposti. Kohdennetut työpajat ja kuulemistilaisuudet mahdollistivat syvällisemmän näkökulman strategisiin kysymyksiin. Laaja osallistaminen rajoittui kuitenkin pääasiassa prosessin alkuvaiheeseen, jolloin aineistoa kerättiin ideoiden ja näkemysten pohjaksi. Valintojen ja päätöksenteon vaiheessa osallistuminen rajoittui päättäjiin. Tulokset nostavat esille tasapainoilun avoimuuden ihanteiden ja hyötyjen sekä haasteiden välillä.