Yläkoulujen liikunnallistamisen toteutus ja haasteet : Rehtorien ja Liikkuva koulu -vastaavien kokemuksia nuorten fyysisen aktiivisuuden edistämisestä Turun seudun yläkouluissa
Hilska, Sofia (2024-12-18)
Yläkoulujen liikunnallistamisen toteutus ja haasteet : Rehtorien ja Liikkuva koulu -vastaavien kokemuksia nuorten fyysisen aktiivisuuden edistämisestä Turun seudun yläkouluissa
(18.12.2024)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20241219105592
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20241219105592
Tiivistelmä
Tutkimuksessa tarkastellaan rehtorien ja Liikkuva koulu -vastaavien kokemuksia nuorten fyysisen aktiivisuuden edistämisestä Turun seudun yläkouluissa. Tavoitteena on selvittää yläkoulujen liikunnallistamisen toteutusta, toiminnassa esiintyviä haasteita sekä liikunnallistamisen vaikutuksia. Koulupäivän liikunnallistamisen toteutusta tarkastellaan Liikkuva koulu Nykytilan arviointi -työkalua hyödyntämällä.
Aineisto on kerätty haastattelemalla. Tutkimukseen osallistui yhteensä 11 haastateltavaa kymmenestä eri koulusta. Osallistuneet koulut olivat Turusta tai Turun seudulta. Kohdejoukoksi valikoitui yläkoulujen rehtoreita ja Liikkuva koulu -vastaavia. Haastatteluiden tavoitteena oli tehdä alueellista kartoitusta ja syvällisemmin ymmärtämään koulujen liikkumisen edistämisen tasoa. Analyysimenetelmäksi valikoitui sisällönanalyysi, jonka tavoitteena on löytää vastaukset tutkimuskysymyksiin haastatteluiden litteroidusta aineistosta.
Liikkuva koulu -ohjelman myötä koulut olivat asettaneet tavoitteeksi tunti lisää liikettä päivään ja keskittyneet liikunnallistamisen eri osa-alueiden kehittämiseen. Vaikka koulut olivat eri tilanteissa osa-alueiden kehittämisessä, olivat kaikki sitoutuneet edistämään nuorten fyysistä aktiivisuutta ja mahdollisuudet koettiin hyviksi. Erilaisia liikunnallistamisen keinoja olivat esimerkiksi välitunnit, vertaisohjaus, opetuksen tauottaminen, tapahtumat ja vähemmissä määrin opetuksen toiminnallistaminen, koulumatkat ja kerhotoiminta.
Koulut olivat nimenneet tiimit, jotka vastasivat toiminnan suunnittelusta ja toteuttamisesta. Vastuutiimin muodostamisen ja muun henkilöstön sitouttamisen lisäksi oppilailla oli merkittävä rooli toiminnan toteuttamisen onnistumisessa. Koulujen tiloja ei ole suunniteltu suurien oppilasmäärien liikuttamiseen, mutta toimintaympäristöjen virikkeiden lisääminen oli lähes poikkeuksetta tehokkain keino toteuttaa koulupäivien liikunnallistamista. Ratkaisevaa nuorten fyysisen aktiivisuuden edistämisessä on luoda liikuntapositiivista toimintakulttuuria.
Aineisto on kerätty haastattelemalla. Tutkimukseen osallistui yhteensä 11 haastateltavaa kymmenestä eri koulusta. Osallistuneet koulut olivat Turusta tai Turun seudulta. Kohdejoukoksi valikoitui yläkoulujen rehtoreita ja Liikkuva koulu -vastaavia. Haastatteluiden tavoitteena oli tehdä alueellista kartoitusta ja syvällisemmin ymmärtämään koulujen liikkumisen edistämisen tasoa. Analyysimenetelmäksi valikoitui sisällönanalyysi, jonka tavoitteena on löytää vastaukset tutkimuskysymyksiin haastatteluiden litteroidusta aineistosta.
Liikkuva koulu -ohjelman myötä koulut olivat asettaneet tavoitteeksi tunti lisää liikettä päivään ja keskittyneet liikunnallistamisen eri osa-alueiden kehittämiseen. Vaikka koulut olivat eri tilanteissa osa-alueiden kehittämisessä, olivat kaikki sitoutuneet edistämään nuorten fyysistä aktiivisuutta ja mahdollisuudet koettiin hyviksi. Erilaisia liikunnallistamisen keinoja olivat esimerkiksi välitunnit, vertaisohjaus, opetuksen tauottaminen, tapahtumat ja vähemmissä määrin opetuksen toiminnallistaminen, koulumatkat ja kerhotoiminta.
Koulut olivat nimenneet tiimit, jotka vastasivat toiminnan suunnittelusta ja toteuttamisesta. Vastuutiimin muodostamisen ja muun henkilöstön sitouttamisen lisäksi oppilailla oli merkittävä rooli toiminnan toteuttamisen onnistumisessa. Koulujen tiloja ei ole suunniteltu suurien oppilasmäärien liikuttamiseen, mutta toimintaympäristöjen virikkeiden lisääminen oli lähes poikkeuksetta tehokkain keino toteuttaa koulupäivien liikunnallistamista. Ratkaisevaa nuorten fyysisen aktiivisuuden edistämisessä on luoda liikuntapositiivista toimintakulttuuria.