Työnantajan toimimisvelvollisuus seksuaalisen häirinnän kohdalla : Erityisesti työturvallisuusrikosvastuun näkökulmasta
Paavola, Matleena (2024-12-17)
Työnantajan toimimisvelvollisuus seksuaalisen häirinnän kohdalla : Erityisesti työturvallisuusrikosvastuun näkökulmasta
Paavola, Matleena
(17.12.2024)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202501132746
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202501132746
Tiivistelmä
Tässä tutkielmassa tarkastellaan sitä toimimisvelvollisuutta, joka työnantajalle muodostuu työturvallisuuslain (738/2002) 28 §:n mukaan sellaisessa tilanteessa, jossa työnantajan työntekijöiden välillä ilmenee seksuaalista häirintää. Tutkimuksen tarkoituksena on analysoida tämän työnantajan toimimisvelvollisuuden sisältöä ja rajoja sekä kyseisen velvollisuuden noudattamatta jättämisestä mahdollisesti seuraavan työturvallisuusrikosvastuun edellytyksiä juuri seksuaalisen häirinnän kohdalla. Tästä syystä tutkielmassa analysoidaan myös sitä, milloin juuri seksuaalinen häirintä aktivoi työturvallisuuslain 28 §:n mukaisen toimimisvelvollisuuden.
Tutkielma on metodiltaan oikeusdogmaattinen eli lainopillinen. Tutkielmalla pyritään systematisoimaan ja tulkitsemaan voimassaolevaa oikeutta. Tutkielman kohteena olevasta aiheesta ei löydy juurikaan aikaisempaa tutkimusta, mistä syystä aiheen tutkiminen on perusteltua. Tutkielmassa hyödynnetään oikeuskirjallisuuden osalta pääasiassa työturvallisuusoikeudellista sekä rikosoikeudellista kirjallisuutta. Aihetta koskevan korkeimman oikeuden oikeuskäytännön vähyydestä johtuen tutkielmassa hyödynnetään myös alemman asteisten tuomioistuinten oikeuskäytäntöä.
Tutkielmassa havaitaan se, että työnantajan työturvallisuusrikosvastuuseen vaikuttavat kaikki työturvallisuuslain 28 §:n sisään kirjoitetut osakriteerit, joiden kaikkien on oltava käsillä samanaikaisesti, jotta rikosvastuun mahdollistava toimimisvelvollisuus aktivoituu. Tutkielmassa säännöstä tarkastellaan laajemmin ja otetaan kantaa säännöksen eri kriteerien vaikutukseen työnantajan mahdollisessa rikosvastuussa. Tutkielman tarkastelun perusteella toimimisvelvollisuuden noudattamatta jättäminen voi aktivoida suhteellisen helposti työnantajan työturvallisuusrikosvastuun.
Tutkielmassa havaitaan myös se, että työturvallisuuslain 28 §:n mukaisen seksuaalisen häirinnän määrittelyyn liittyy omat kriteerinsä. Systemaattista tulkinta-apua saadaan tasa-arvolain säännöksistä, mutta työturvallisuuslain mukainen seksuaalinen häirintä sisältää myös vaatimuksen häirinnän terveyttä haittaavasta tai vaarantavasta luonteesta. Kun arvioidaan sitä, onko häirintä ollut säännöksen edellyttämällä tavalla terveyttä haittaava tai vaarantava, on oikeuskirjallisuudesta ja -käytännöstä havaittavissa tiettyjä häirintää koskevia arviointiperusteita. Tällä arvioinnilla on suoraan vaikutusta myös työnantajan mahdolliseen rikosvastuuseen.
Tutkielma on metodiltaan oikeusdogmaattinen eli lainopillinen. Tutkielmalla pyritään systematisoimaan ja tulkitsemaan voimassaolevaa oikeutta. Tutkielman kohteena olevasta aiheesta ei löydy juurikaan aikaisempaa tutkimusta, mistä syystä aiheen tutkiminen on perusteltua. Tutkielmassa hyödynnetään oikeuskirjallisuuden osalta pääasiassa työturvallisuusoikeudellista sekä rikosoikeudellista kirjallisuutta. Aihetta koskevan korkeimman oikeuden oikeuskäytännön vähyydestä johtuen tutkielmassa hyödynnetään myös alemman asteisten tuomioistuinten oikeuskäytäntöä.
Tutkielmassa havaitaan se, että työnantajan työturvallisuusrikosvastuuseen vaikuttavat kaikki työturvallisuuslain 28 §:n sisään kirjoitetut osakriteerit, joiden kaikkien on oltava käsillä samanaikaisesti, jotta rikosvastuun mahdollistava toimimisvelvollisuus aktivoituu. Tutkielmassa säännöstä tarkastellaan laajemmin ja otetaan kantaa säännöksen eri kriteerien vaikutukseen työnantajan mahdollisessa rikosvastuussa. Tutkielman tarkastelun perusteella toimimisvelvollisuuden noudattamatta jättäminen voi aktivoida suhteellisen helposti työnantajan työturvallisuusrikosvastuun.
Tutkielmassa havaitaan myös se, että työturvallisuuslain 28 §:n mukaisen seksuaalisen häirinnän määrittelyyn liittyy omat kriteerinsä. Systemaattista tulkinta-apua saadaan tasa-arvolain säännöksistä, mutta työturvallisuuslain mukainen seksuaalinen häirintä sisältää myös vaatimuksen häirinnän terveyttä haittaavasta tai vaarantavasta luonteesta. Kun arvioidaan sitä, onko häirintä ollut säännöksen edellyttämällä tavalla terveyttä haittaava tai vaarantava, on oikeuskirjallisuudesta ja -käytännöstä havaittavissa tiettyjä häirintää koskevia arviointiperusteita. Tällä arvioinnilla on suoraan vaikutusta myös työnantajan mahdolliseen rikosvastuuseen.