Vastuullisuus alkaa siitä, mihin sääntely loppuu – EU:n yritysvastuudirektiivin vaikutus yrityksen hankintaan
Vesa, Venni (2024-12-11)
Vastuullisuus alkaa siitä, mihin sääntely loppuu – EU:n yritysvastuudirektiivin vaikutus yrityksen hankintaan
Vesa, Venni
(11.12.2024)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202501143672
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202501143672
Tiivistelmä
Vaikka kestävää toimitusketjujen johtamista on tutkittu paljon, on sosiaalisten ja ympäristönäkökohtien toteuttaminen globaaleissa toimitusketjuissa osoittautunut käytännössä suureksi haasteeksi. Hankinnan tiedonkäsittelyvaatimukset kasvavat merkittävästi EU:n uuden yritysvastuudirektiivin (Corporate sustainability due diligence directive, CSDDD) seurauksena, joka velvoittaa yritykset arvioimaan niiden ympäristö- ja ihmisoikeusvaikutuksia koko toimitusketjussa. Olennainen osa direktiiviä on huolellisuusvelvoite (due diligence), jota alan tutkimus pitää lupaavana ratkaisuna toimitusketjujen vastuullisuusongelmien ratkaisemiseen. Yrityksen hankintaorganisaatio on uuden yritysvastuulain vaatimuksiin vastaamisessa avainasemassa, ja sen vastuulla on varmistaa toimitusketjun vaatimustenmukaisuus.
Yritysvastuudirektiivillä tulee olemaan laajat vaikutukset hankintaorganisaatioon, mutta toistaiseksi on kuitenkin epäselvää, miten vaikutukset konkretisoituvat hankinnalle, ja miten toimitusketjujen vaatimustenmukaisuus voidaan saavuttaa käytännössä. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on selvittää miten yritysvastuudirektiivi vaikuttaa yrityksen hankintaan ja löytää keinoja, joilla hankintaa voi varmistaa sekä oman toimintansa että toimitusketjujensa vaatimustenmukaisuuden. Tutkimuksen toimeksiantaja on suuri suomalainen elintarvikeyritys, ja tutkimus keskittyy selvittämään direktiivin vaikutuksia erityisesti suomalaisiin elintarvikealan yrityksiin.
Tutkimuksen teoreettisena viitekehyksenä toimii tiedonkäsittelyteoria, jonka mukaan organisaatiot ovat tiedonkäsittelyjärjestelmiä, jotka kohtaavat epävarmuutta. Yrityksen liiketoimintaympäristöstä nouseva epävarmuus luo yritykselle tiedonkäsittelytarpeita, joita yrityksen on hallittava asianmukaisesti. (Galbraith 1973; Tushman ja Nadler 1978.) Hankintaorganisaatiolle vastuullisuusepävarmuutta luovat pitkät ja monimutkaiset toimitusketjut sekä EU:n yritysvastuudirektiivin asettamat vaatimukset. Tutkimus toteutettiin laadullisena haastattelututkimuksena, jossa haastateltiin kuutta vastuullisen hankinnan asiantuntijaa. Haastateltavat työskentelevät suomalaisissa elintarvikealan suuryrityksissä. Aineiston analyysi toteutettiin koodaamalla, jonka jälkeen tunnistetut koodit jaettiin teemoihin.
Tuloksena tunnistettiin kahdeksan teemaa, jotka kuvaavat yritysvastuudirektiivin vaikutuksia hankintaan, sekä 37 vastuullisen hankinnan mekanismia, jotka on jaettu hankinnan tiedonkäsittelykapasiteettia rakentaviin sekä hankinnan tiedonkäsittelytarvetta vähentäviin mekanismeihin. Tutkimus osoittaa, että vastuullisuussääntely lisää yrityksen tiedonkäsittelytarvetta, ja hankinnan kasvaneet tiedonkäsittelyvaatimukset vaikuttavat jokaisen tutkimuksessa tunnistetun vaikutuksen taustalla. Merkittävimmät vastuullisen hankinnan mekanismit ovat kansainväliset toimialan kattavat yhteistyöhankkeet, yritysten välinen yhteistyö, ennaltaehkäisevä riskienhallinta sekä hankinnan ja toimittajien vastuullisuusosaamisen lisääminen koulutuksilla. Tutkimus antaa hankintajohtajille tietoa siitä, millaiset vaatimukset yritysvastuudirektiivi asettaa hankinnalle, sekä käytännön toimenpidesuosituksia, joilla hankintaorganisaatio voi varmistaa toimitusketjujen vastuullisuuden ja vaatimustenmukaisuuden. Jatkotutkimusta kaivataan hankintaorganisaation mahdollisuuksista tunnistaa yrityksen toimitusketjuihin parhaiten sopivat mekanismit ja siten mahdollisimman tehokkaasti varmistaa ketjujen vastuullisuus ja vaatimustenmukaisuus.
Yritysvastuudirektiivillä tulee olemaan laajat vaikutukset hankintaorganisaatioon, mutta toistaiseksi on kuitenkin epäselvää, miten vaikutukset konkretisoituvat hankinnalle, ja miten toimitusketjujen vaatimustenmukaisuus voidaan saavuttaa käytännössä. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on selvittää miten yritysvastuudirektiivi vaikuttaa yrityksen hankintaan ja löytää keinoja, joilla hankintaa voi varmistaa sekä oman toimintansa että toimitusketjujensa vaatimustenmukaisuuden. Tutkimuksen toimeksiantaja on suuri suomalainen elintarvikeyritys, ja tutkimus keskittyy selvittämään direktiivin vaikutuksia erityisesti suomalaisiin elintarvikealan yrityksiin.
Tutkimuksen teoreettisena viitekehyksenä toimii tiedonkäsittelyteoria, jonka mukaan organisaatiot ovat tiedonkäsittelyjärjestelmiä, jotka kohtaavat epävarmuutta. Yrityksen liiketoimintaympäristöstä nouseva epävarmuus luo yritykselle tiedonkäsittelytarpeita, joita yrityksen on hallittava asianmukaisesti. (Galbraith 1973; Tushman ja Nadler 1978.) Hankintaorganisaatiolle vastuullisuusepävarmuutta luovat pitkät ja monimutkaiset toimitusketjut sekä EU:n yritysvastuudirektiivin asettamat vaatimukset. Tutkimus toteutettiin laadullisena haastattelututkimuksena, jossa haastateltiin kuutta vastuullisen hankinnan asiantuntijaa. Haastateltavat työskentelevät suomalaisissa elintarvikealan suuryrityksissä. Aineiston analyysi toteutettiin koodaamalla, jonka jälkeen tunnistetut koodit jaettiin teemoihin.
Tuloksena tunnistettiin kahdeksan teemaa, jotka kuvaavat yritysvastuudirektiivin vaikutuksia hankintaan, sekä 37 vastuullisen hankinnan mekanismia, jotka on jaettu hankinnan tiedonkäsittelykapasiteettia rakentaviin sekä hankinnan tiedonkäsittelytarvetta vähentäviin mekanismeihin. Tutkimus osoittaa, että vastuullisuussääntely lisää yrityksen tiedonkäsittelytarvetta, ja hankinnan kasvaneet tiedonkäsittelyvaatimukset vaikuttavat jokaisen tutkimuksessa tunnistetun vaikutuksen taustalla. Merkittävimmät vastuullisen hankinnan mekanismit ovat kansainväliset toimialan kattavat yhteistyöhankkeet, yritysten välinen yhteistyö, ennaltaehkäisevä riskienhallinta sekä hankinnan ja toimittajien vastuullisuusosaamisen lisääminen koulutuksilla. Tutkimus antaa hankintajohtajille tietoa siitä, millaiset vaatimukset yritysvastuudirektiivi asettaa hankinnalle, sekä käytännön toimenpidesuosituksia, joilla hankintaorganisaatio voi varmistaa toimitusketjujen vastuullisuuden ja vaatimustenmukaisuuden. Jatkotutkimusta kaivataan hankintaorganisaation mahdollisuuksista tunnistaa yrityksen toimitusketjuihin parhaiten sopivat mekanismit ja siten mahdollisimman tehokkaasti varmistaa ketjujen vastuullisuus ja vaatimustenmukaisuus.