Mielialaoireilevien nuorten avun ja tuen saanti koulussa

Abstract

Nuorten mielialaoireilu on lisääntynyt lähivuosien aikana ja ahdistus sekä masennus ovat tällä hetkellä nuorten tavanomaisimpia mielenterveyden häiriöitä. Eri syntyperistä olevien nuorten välillä esiintyy eroja mielenterveyden oireilussa ja esimerkiksi maahan muuttaneilla nuorilla on havaittu esiintyvän enemmän mielenterveyden ongelmia kuin asuinmaassa syntyneillä nuorilla. Nuorten mielenterveyden tukemisessa keskeisiä rooleja on niin nuorten läheisillä henkilöillä kuin virallisilla toimijoilla. Avun hakeminen mielenterveyden oireisiin on kuitenkin vähäistä ja avun hakemista estää niin yksilölliset, sosiaaliset, systeemiset kuin rakenteelliset tekijät. Tämän tutkielman tarkoituksena oli kuvata mielialaoireilevien nuorten avun ja tuen saantia koulussa sekä selvittää nuorten syntyperän yhteyttä saatuun tukeen. Tutkielman tavoitteena oli luoda uutta tietoa mielialaoireilevien nuorten avun ja tuen saannista mielialaoireisiin koulussa, minkä avulla koulun palveluja voidaan kehittää vastaamaan paremmin nuorten mielenterveystarpeisiin.

Pro gradu -tutkielma toteutettiin kvantitatiivisena, korrelatiivisena tutkielmana. Tutkielman aineistona käytettiin vuoden 2019 kouluterveyskyselyä. Tutkielmassa oltiin kiinnostuneita nuorista, joilla oli mielialaoireilua ja tutkielman osaotos muodostettiin 8.- ja 9.-vuosiluokilla opiskelevista nuorista, joilla oli joko kohtalaista tai vaikeaa mielialaoireilua (N=17 804). Mielialaoireilevina pidettiin tässä tutkielmassa nuoria, jotka olivat saaneet ahdistusoireilua kartoittavasta GAD-7-mittarista vähintään 10 yhteispistettä, masennusoireilua kartoittavasta PHQ-2-mittarista vähintään yhden pisteen tai joilla oli sekä ahdistus- että masennusoireilua.

Tutkielman tulokset osoittivat, että mielialaoireilevat nuoret tukeutuvat mielialaoireisiin apua tarvitessaan ensisijaisesti ystäviin ja muihin läheisiin henkilöihin. Vaikeasti mielialaoireilevat nuoret saavat hieman kohtalaisesti oireilevia nuoria enemmän apua ja tukea koulusta, mutta he kokevat myös jäävänsä useammin ilman apua ja tukea. Myös ulkomaalaistaustaiset, ulkomailla syntyneet nuoret jäävät useammin ilman koulun apua ja tukea kuin muista syntyperäryhmistä olevat nuoret. Kun syntyperän lisäksi huomioidaan muut taustatekijät, syntyperä ei enää selitä apua vaille jäämistä. Sen sijaan pojat, kahdeksannen vuosiluokan oppilaat, kahden vanhemman kanssa asuvat nuoret sekä nuoret, joiden perheen taloudellinen tilanne oli melko huono tai erittäin huono, raportoivat useammin jäävänsä ilman apua ja tukea koulusta.

Nuorten mielenterveyden tuen ja mielenterveyspalvelujen tutkimista on yhä tarpeen jatkaa tulevaisuudessa. Jatkossa olisi tarpeen tutkia, millaisia vaikutuksia ystäviltä saadulla avulla ja tuella on mielialaoireileville nuorille sekä avunlähteenä oleville ystäville. Eri syntyperistä olevien nuorten avun ja tuen saantia koulussa tulisi yhä tutkia, sillä maahanmuuttaneiden nuorten näkemyksistä ja kokemuksista koulun palvelujen käytössä tiedetään vähän. Lisäksi koulun palvelujen saatavuutta olisi tarpeen tutkia tutkielman tulosten ja muiden palvelujen saatavuuteen vaikuttavien tekijöiden näkökulmasta.

Mood symptoms among young people have increased over the last few years and anxiety and depression are one of the most common mental health disorders among young people. There are differences in mental health symptoms between young people of different origins and young people who have immigration background have more mental health problems than young people born in the country of residence. Key roles in supporting young people's mental health are recognized to be played by people close to young people, as well as by official professionals. However, seeking help for mental health problems among young people remain low and individual, social, systemic, and structural barriers are identified as significant barriers to accessing support. The purpose of this thesis was to describe access to help and support at school for young people experiencing mood symptoms and to examine the relationship between their origin and the support they received. The aim of the thesis was to create new information about getting help and support for young people with mood symptoms at school, with which school services can be developed to better meet the mental health needs of young people.

This thesis was conducted as a quantitative, correlative study, using data from the School Health Promotion study. The data was collected in 2019. This thesis focused on young people with mood symptoms, specifically examining a sub-sample of 8th and 9th grade students who reported having moderate or severe mood symptoms (N=17 804). In this thesis, young people who had scored at least 10 total points on the GAD-7 measuring self-reported anxiety symptoms, at least one point on the PHQ-2 measuring self-reported depressive symptoms or who had both anxiety and depressive symptoms were considered to have mood symptoms.

The results of this thesis indicate that young people with mood symptoms rely primarily on their friends and other close people when they need help with mood symptoms. Young people with severe mood symptoms receive slightly more help and support from school than young people with moderate symptoms, but they also feel that they are more often left without help and support. Young people with a foreign background are also more often left without school help and support than young people from other origin groups. When other background factors are taken into account, origin was not found to explain the lack of help. Boys, eight-grade students, young people living with two parents, and young people whose family's financial situation was poor or extremely poor more often report that they are left without help and support from school.

There is still a need to continue researching youth mental health support and mental health services in the future. In the future, it would be necessary to study what kind of effects the help and support received from friends have on young people with mood symptoms and on friends who are the source of help. The access to help and support in school for young people of different origins should also be investigated, as little is known about the views and experiences of young immigrants in using school services. It would still be necessary to examine the availability of the school's services from the perspective of the results of the thesis as well as from the perspective of other factors affecting the availability of services.