”Vaikka sitten lopullisen päätöksen tekisikin kaupungin päättäjät…” : Turun kansalaispaneelin perustaminen ja institutionaalinen malli
Haverinen, Viena (2024-12-15)
”Vaikka sitten lopullisen päätöksen tekisikin kaupungin päättäjät…” : Turun kansalaispaneelin perustaminen ja institutionaalinen malli
(15.12.2024)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202501205367
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202501205367
Tiivistelmä
Kansalaispaneelit eli puntaroivat kansalaiskeskustelut ovat poliittisen osallistumisen muoto, jossa joukko satunnaisotannalla valittuja kansalaisia tuodaan yhteen keskustelemaan ja laatimaan suosituksia jostakin poliittisesta kysymyksestä. Kansalaispaneelit ovat tyypillisesti olleet heikosti sidottuja edustukselliseen päätöksentekoon, jolloin niiden vaikuttavuus on jäänyt vähäiseksi. Poliitikkojen on osoitettu poimivan kansalaiskeskustelujen suosituksista itselleen mieluisia suosituksia sekä käyttävän kansalaiskeskusteluja jo tehtyjen päätösten legitimointiin.
Turkuun perustettiin vuonna 2024 kansalaispaneeli, jonka on tarkoitus olla toiminnassa vuoden 2025 loppuun asti. Tässä tutkielmassa tarkastellaan, miksi kansalaispaneeli päätettiin perustaa, millaisena poliitikot näkevät kansalaispaneelin roolin kaupungin päätöksenteossa sekä millainen on Turun kansalaispaneelin institutionaalinen malli. Tutkielman analyysi on kaksivaiheinen. Ensimmäisessä osiossa Turun kansalaispaneelin mallia vertaillaan Itä-Belgian ja Pariisin kansalaiskeskusteluiden malleihin. Toisessa osiossa tarkastellaan Turun kaupunginhallituksen jäsenten ja viranhaltijoiden näkemyksiä kansalaispaneelin perustamisesta. Aineistona käytetään Turun kaupunginhallituksen jäseniltä sekä kaupungin viranhaltijoilta kerättyä haastatteluaineistoa sekä kirjallisia dokumentteja.
Institutionaalisen vertailun perusteella Turun kansalaispaneelin malli poikkeaa monilla tavoin Itä-Belgian ja Pariisin kansalaiskeskusteluista. Itä-Belgian ja Pariisin kansalaiskeskusteluihin on suunniteltu institutionaalinen rakenne, jossa kansalaiskeskustelut koostuvat sekä kertaluontoisista kansalaiskeskusteluista että pysyväisluontoisista raadeista. Keskeisesti instituutiot eroavat siinä, kuka saa asettaa kansalaiskeskusteluiden aiheen, miten kansalaiskeskustelu on vuorovaikutuksessa vaaleilla valittujen päättäjien kanssa ja miten kansalaiskeskustelun suosituksiin vastataan.
Turun kaupunginhallituksen jäsenet toivoivat kansalaispaneelin parantavan poliittisten päätösten episteemistä laatua ja legitimiteettiä sekä lisäävän kansalaisten vaikutusmahdollisuuksia ja aktiivisuutta. Kaupunginhallituksen jäsenet ja viranhaltijat pitivät riskinä osallistujien pettymistä prosessiin, mikäli kansalaispaneelin laatimia suosituksia ei voida toteuttaa. Turun kansalaispaneelin yhteyteen ei kuitenkaan ole suunniteltu tiivistä vuorovaikutusta poliittisten päättäjien ja paneelin välillä. Keskeiseksi nousee viranhaltijoiden rooli kansalaispaneelin suosituksien huomioimisessa osana päätösten valmistelua. Jatkossa tulisi kiinnittää huomiota siihen, voidaanko paneelille asetetut tavoitteet toteuttaa nykyisen institutionaalisen mallin avulla.
Turkuun perustettiin vuonna 2024 kansalaispaneeli, jonka on tarkoitus olla toiminnassa vuoden 2025 loppuun asti. Tässä tutkielmassa tarkastellaan, miksi kansalaispaneeli päätettiin perustaa, millaisena poliitikot näkevät kansalaispaneelin roolin kaupungin päätöksenteossa sekä millainen on Turun kansalaispaneelin institutionaalinen malli. Tutkielman analyysi on kaksivaiheinen. Ensimmäisessä osiossa Turun kansalaispaneelin mallia vertaillaan Itä-Belgian ja Pariisin kansalaiskeskusteluiden malleihin. Toisessa osiossa tarkastellaan Turun kaupunginhallituksen jäsenten ja viranhaltijoiden näkemyksiä kansalaispaneelin perustamisesta. Aineistona käytetään Turun kaupunginhallituksen jäseniltä sekä kaupungin viranhaltijoilta kerättyä haastatteluaineistoa sekä kirjallisia dokumentteja.
Institutionaalisen vertailun perusteella Turun kansalaispaneelin malli poikkeaa monilla tavoin Itä-Belgian ja Pariisin kansalaiskeskusteluista. Itä-Belgian ja Pariisin kansalaiskeskusteluihin on suunniteltu institutionaalinen rakenne, jossa kansalaiskeskustelut koostuvat sekä kertaluontoisista kansalaiskeskusteluista että pysyväisluontoisista raadeista. Keskeisesti instituutiot eroavat siinä, kuka saa asettaa kansalaiskeskusteluiden aiheen, miten kansalaiskeskustelu on vuorovaikutuksessa vaaleilla valittujen päättäjien kanssa ja miten kansalaiskeskustelun suosituksiin vastataan.
Turun kaupunginhallituksen jäsenet toivoivat kansalaispaneelin parantavan poliittisten päätösten episteemistä laatua ja legitimiteettiä sekä lisäävän kansalaisten vaikutusmahdollisuuksia ja aktiivisuutta. Kaupunginhallituksen jäsenet ja viranhaltijat pitivät riskinä osallistujien pettymistä prosessiin, mikäli kansalaispaneelin laatimia suosituksia ei voida toteuttaa. Turun kansalaispaneelin yhteyteen ei kuitenkaan ole suunniteltu tiivistä vuorovaikutusta poliittisten päättäjien ja paneelin välillä. Keskeiseksi nousee viranhaltijoiden rooli kansalaispaneelin suosituksien huomioimisessa osana päätösten valmistelua. Jatkossa tulisi kiinnittää huomiota siihen, voidaanko paneelille asetetut tavoitteet toteuttaa nykyisen institutionaalisen mallin avulla.