Ongelmat luotuina vai löydettyinä - kriittinen diskurssianalyysi varhaiskasvatuksen nykytilasta
Ranne, Enni (2024-12-08)
Ongelmat luotuina vai löydettyinä - kriittinen diskurssianalyysi varhaiskasvatuksen nykytilasta
(08.12.2024)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202501205526
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202501205526
Tiivistelmä
Suomalainen varhaiskasvatus on yhteiskunnallisesti merkittävä ja ajankohtainen aihe, joka on noussut mediassa esiin erityisesti alan haasteiden, kuten henkilöstöpulan ja resurssien riittämättömyyden, vuoksi. Viime vuosien uutisoinnissa varhaiskasvatuksen tilaa on kuvattu usein kriittisesti, mikä voi vaikuttaa sekä alan arvostukseen että veto- ja pitovoimaan. Tutkielman taustalla on tarve ymmärtää, miten ja millaista kuvaa media rakentaa varhaiskasvatuksesta.
Tutkimuksen aineistona on suomalaisissa sanoma- ja aikakauslehdissä julkaistut uutisartikkelit, jotka analysoidaan kriittisen diskurssianalyysin ja Carol Bacchin "What’s the Problem Represented to Be?" (WPR) -lähestymistavan avulla. Näiden menetelmien avulla tutkielma selvittää, miten ongelmat ja ratkaisut rakentuvat mediassa esitettävissä diskursseissa.
Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisin menetelmin. Aineistona käytettiin suomalaisissa sanomalehdissä julkaistuja uutisartikkeleita, jotka käsittelivät varhaiskasvatuksen tilaa ja siihen liittyviä haasteita. Analyysissä tunnistettiin neljä keskeistä diskurssia, jotka rakensivat varhaiskasvatuksen ongelmia, niiden syitä ja ratkaisuehdotuksia. Diskurssit olivat talouteen, henkilöstöön, tiloihin sekä turvallisuuteen kohdistuva puhe.
Tulokset osoittavat, että varhaiskasvatuksen ongelmina korostuvat erityisesti henkilöstön riittämättömyys, matalat palkat ja työolosuhteiden kuormittavuus. Ongelmien syiksi esitetään useimmiten hallinnolliset ja resurssipoliittiset päätökset. Ratkaisuina ehdotetaan muun muassa palkkauksen korottamista, työn kuormittavuuden vähentämistä ja resurssien lisäämistä. Vastuu ongelmien ratkaisemisesta kohdistetaan pääosin poliittisiin päättäjiin ja kuntatason toimijoihin ja aineistossa korostuu valtakamppailu median ja päättäjien välillä.
Tutkielma osoittaa, että mediapuheella on merkittävä rooli varhaiskasvatuksen yhteiskunnallisen arvostuksen ja alan ammattilaisten kokemusten muokkaajana. Tutkielma korostaa, että tasapainoinen ja realistinen uutisointi voisi tukea alan kehitystä ja parantaa sen houkuttelevuutta tulevaisuudessa.
Tutkimuksen aineistona on suomalaisissa sanoma- ja aikakauslehdissä julkaistut uutisartikkelit, jotka analysoidaan kriittisen diskurssianalyysin ja Carol Bacchin "What’s the Problem Represented to Be?" (WPR) -lähestymistavan avulla. Näiden menetelmien avulla tutkielma selvittää, miten ongelmat ja ratkaisut rakentuvat mediassa esitettävissä diskursseissa.
Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisin menetelmin. Aineistona käytettiin suomalaisissa sanomalehdissä julkaistuja uutisartikkeleita, jotka käsittelivät varhaiskasvatuksen tilaa ja siihen liittyviä haasteita. Analyysissä tunnistettiin neljä keskeistä diskurssia, jotka rakensivat varhaiskasvatuksen ongelmia, niiden syitä ja ratkaisuehdotuksia. Diskurssit olivat talouteen, henkilöstöön, tiloihin sekä turvallisuuteen kohdistuva puhe.
Tulokset osoittavat, että varhaiskasvatuksen ongelmina korostuvat erityisesti henkilöstön riittämättömyys, matalat palkat ja työolosuhteiden kuormittavuus. Ongelmien syiksi esitetään useimmiten hallinnolliset ja resurssipoliittiset päätökset. Ratkaisuina ehdotetaan muun muassa palkkauksen korottamista, työn kuormittavuuden vähentämistä ja resurssien lisäämistä. Vastuu ongelmien ratkaisemisesta kohdistetaan pääosin poliittisiin päättäjiin ja kuntatason toimijoihin ja aineistossa korostuu valtakamppailu median ja päättäjien välillä.
Tutkielma osoittaa, että mediapuheella on merkittävä rooli varhaiskasvatuksen yhteiskunnallisen arvostuksen ja alan ammattilaisten kokemusten muokkaajana. Tutkielma korostaa, että tasapainoinen ja realistinen uutisointi voisi tukea alan kehitystä ja parantaa sen houkuttelevuutta tulevaisuudessa.