Työntekijän sananvapauden rajat: lojaliteetti- ja salassapitovelvoitteen vaikutus työntekijän oikeuteen arvostella työnantajaa
Ylimäki, Sanni (2024-12-20)
Työntekijän sananvapauden rajat: lojaliteetti- ja salassapitovelvoitteen vaikutus työntekijän oikeuteen arvostella työnantajaa
Ylimäki, Sanni
(20.12.2024)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202501205726
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202501205726
Tiivistelmä
Sananvapaus on perus- ja ihmisoikeus, joka kuuluu myös työntekijälle. Työntekijälläkin on oikeus
ilmaista mielipiteitä ja tietoja. Sananvapaus ei kuitenkaan ole rajoittamaton perusoikeus. Tutkielmassa
tarkastellaan työntekijän sananvapauden rajoittamista työsopimuslain 3 luvun 1 §:ssä säädetyn
lojaliteettivelvoitteen sekä lakiin ja sopimukseen perustuvan salassapitovelvoitteen perusteella.
Tutkielman aiheena on työntekijän sananvapauden rajat tilanteissa, joissa työntekijä arvostelee
työnantajaa. Tutkielmassa tarkoitetaan arvostelulla työntekijän sellaisia ilmaisuja, jotka kohdistuvat
työnantajaan tai tämän toimintaan ja ovat sävyltään kritisoivia ja arvostelevia.
Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, miten ja missä laajuudessa lojaliteetti- ja salassapitovelvoite
voivat rajoittaa työntekijän oikeutta arvostella työnantajaa.
Tutkielman metodina käytetään oikeusdogmatiikkaa eli lainoppia. Tutkielmassa on tarkoitus
systematisoida eri ideologioihin perustuvia säännöksiä eli perusoikeudellisia, työoikeudellisia ja
sopimusoikeudellisia säännöksiä. Tarkoituksena on myös tulkita tiettyjen säännösten, kuten
liikesalaisuuslain 2 §:ssä säädetyn liikesalaisuuden määritelmän, sisältöä. Lähdemateriaalina käytetään
soveltuvaa kansallista lainsäädäntöä ja niiden valmisteluaineistoja, kotimaisia tuomioistuinratkaisuja
ja Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen ratkaisuja sekä oikeuskirjallisuutta.
Tutkielmassa on todettu, että työntekijällä on oikeus arvostella työnantajaansa. Arvostelu on kuitenkin
esitettävä lojaliteetti- ja salassapitovelvoitteen asettamissa rajoissa. Sitä, kuuluuko ilmaisu työntekijän
sananvapauden piiriin, tarkastellaan yksittäistapauksellisesti ja kokonaisarviona. Tutkielmassa on
katsottu, että ei ole mahdollista asettaa mitään tiettyjä absoluuttisia sananvapauden rajoja.
Lojaliteettivelvoitteen osalta keskeistä kokonaisarviossa on se, mikä työntekijän arvostelun sisältö on
ollut ja millaista kieltä työntekijä on käyttänyt. Tutkielmassa on myös todettu, että lakisääteinen
salassapitovelvoite rajoittaa mahdollisuutta esittää arvostelua, sillä salassapitovelvoitteen perusteella
arvostelua ei voida kohdistaa liikesalaisuuksiin. Salassapitosopimus rajoittaa oikeutta esittää
arvostelua siltä osin, kun arvostelu kohdistuu liikesalaisuuksiin tai salassapitosopimuksessa
luottamukselliseksi määrättyihin tietoihin.
ilmaista mielipiteitä ja tietoja. Sananvapaus ei kuitenkaan ole rajoittamaton perusoikeus. Tutkielmassa
tarkastellaan työntekijän sananvapauden rajoittamista työsopimuslain 3 luvun 1 §:ssä säädetyn
lojaliteettivelvoitteen sekä lakiin ja sopimukseen perustuvan salassapitovelvoitteen perusteella.
Tutkielman aiheena on työntekijän sananvapauden rajat tilanteissa, joissa työntekijä arvostelee
työnantajaa. Tutkielmassa tarkoitetaan arvostelulla työntekijän sellaisia ilmaisuja, jotka kohdistuvat
työnantajaan tai tämän toimintaan ja ovat sävyltään kritisoivia ja arvostelevia.
Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, miten ja missä laajuudessa lojaliteetti- ja salassapitovelvoite
voivat rajoittaa työntekijän oikeutta arvostella työnantajaa.
Tutkielman metodina käytetään oikeusdogmatiikkaa eli lainoppia. Tutkielmassa on tarkoitus
systematisoida eri ideologioihin perustuvia säännöksiä eli perusoikeudellisia, työoikeudellisia ja
sopimusoikeudellisia säännöksiä. Tarkoituksena on myös tulkita tiettyjen säännösten, kuten
liikesalaisuuslain 2 §:ssä säädetyn liikesalaisuuden määritelmän, sisältöä. Lähdemateriaalina käytetään
soveltuvaa kansallista lainsäädäntöä ja niiden valmisteluaineistoja, kotimaisia tuomioistuinratkaisuja
ja Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen ratkaisuja sekä oikeuskirjallisuutta.
Tutkielmassa on todettu, että työntekijällä on oikeus arvostella työnantajaansa. Arvostelu on kuitenkin
esitettävä lojaliteetti- ja salassapitovelvoitteen asettamissa rajoissa. Sitä, kuuluuko ilmaisu työntekijän
sananvapauden piiriin, tarkastellaan yksittäistapauksellisesti ja kokonaisarviona. Tutkielmassa on
katsottu, että ei ole mahdollista asettaa mitään tiettyjä absoluuttisia sananvapauden rajoja.
Lojaliteettivelvoitteen osalta keskeistä kokonaisarviossa on se, mikä työntekijän arvostelun sisältö on
ollut ja millaista kieltä työntekijä on käyttänyt. Tutkielmassa on myös todettu, että lakisääteinen
salassapitovelvoite rajoittaa mahdollisuutta esittää arvostelua, sillä salassapitovelvoitteen perusteella
arvostelua ei voida kohdistaa liikesalaisuuksiin. Salassapitosopimus rajoittaa oikeutta esittää
arvostelua siltä osin, kun arvostelu kohdistuu liikesalaisuuksiin tai salassapitosopimuksessa
luottamukselliseksi määrättyihin tietoihin.