”Mites se joustavuus ja yksilöllisyys nyt sitten menikään?”: Opinto-ohjaajien näkemyksiä koulutusuudistusten vaikutuksista lukiolaisten valintoihin
Yli-Tolppa, Oona (2025-01-02)
”Mites se joustavuus ja yksilöllisyys nyt sitten menikään?”: Opinto-ohjaajien näkemyksiä koulutusuudistusten vaikutuksista lukiolaisten valintoihin
(02.01.2025)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202501204849
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202501204849
Tiivistelmä
Tutkielmassa käsitellään vuosien 2019-2021 toteutettua lukiouudistusta sekä 2018-2020 toteutettua korkeakoulujen opiskelijavalintauudistusta ja niiden vaikutuksia lukiolaisten valintoihin. Tutkimuksen teoreettisessa viitekehyksessä tarkastelen ensin koulutusuudistuksia lukiokoulutuksessa ja korkeakoulujen opiskelijavalinnassa. Tämän jälkeen käsittelen nuoruuden elämänvaiheeseen liittyviä muutoksia, siirtymiä ja toimijuutta sekä nuoruuteen liittyviä odotuksia ja riskejä. Lukiolaiset tekevät valintojaan siinä elämänvaiheessa, jossa he elävät, eli nuoruuden elämänvaiheessa, johon kuuluu myös kokeilut ja oman polun etsiminen.
Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, miten koulutusuudistukset näkyvät lukiolaisten valinnoissa. Tutkimuskohteena oli Turun seutukunnan ja Kainuun lukioiden opinto-ohjaajat. Haastattelut oli toteutettu jo vuoden 2021 aikana, jolloin viimeisimmät koulutusuudisukset astuivat voimaan. Tutkimuskysymys oli seuraava: Millaisia seurauksia koulutusuudistuksilla on ollut lukioaikaisiin valintoihin opinto-ohjaajien näkökulmasta? Haastatteluaineistoa analysoitiin laadullisin sisällönanalyysin menetelmin.
Tutkimuksen tulosten perusteella koulutusuudistukset näkyvät sekä lukiolaisten päätöksenteossa että niissä mahdollisuuksissa, joissa nuoret joutuvat tekemään valintoja. Yhteiskunnan odotukset eli mahdollisimman nopeat siirtymät koulutuspoluilla ja sieltä työelämään näkyvät nuorten valinnoissa esimerkiksi siten, että lukiolaiset pyrkivät suorittamaan ylioppilaskirjoitukset niin hyvin, että he pääsisivät todistuksen pisteillä heti opiskelemaan.
Toisaalta uudistukset ovat johtaneet myös tavoitteista päinvastaiseen. Esimerkiksi koulutussiirtymät ovat hidastuneet, sillä opiskelijat kokevat paineita suoriutumisestaan erityisesti ylioppilaskokeissa, sillä niiden merkitys korkeakoulujen opiskelijavalinnassa kasvoi merkittävästi todistusvalinnan käyttöönoton myötä. Lisäksi lukiolaiset ovat käsittäneet, että alan vaihtaminen korkeakoulussa ei välttämättä ole helppoa. Ensikertalaisuuden menettäminen näkyy siinä, että tarjottua korkeakoulupaikkaa ei aina oteta vastaan.
Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, miten koulutusuudistukset näkyvät lukiolaisten valinnoissa. Tutkimuskohteena oli Turun seutukunnan ja Kainuun lukioiden opinto-ohjaajat. Haastattelut oli toteutettu jo vuoden 2021 aikana, jolloin viimeisimmät koulutusuudisukset astuivat voimaan. Tutkimuskysymys oli seuraava: Millaisia seurauksia koulutusuudistuksilla on ollut lukioaikaisiin valintoihin opinto-ohjaajien näkökulmasta? Haastatteluaineistoa analysoitiin laadullisin sisällönanalyysin menetelmin.
Tutkimuksen tulosten perusteella koulutusuudistukset näkyvät sekä lukiolaisten päätöksenteossa että niissä mahdollisuuksissa, joissa nuoret joutuvat tekemään valintoja. Yhteiskunnan odotukset eli mahdollisimman nopeat siirtymät koulutuspoluilla ja sieltä työelämään näkyvät nuorten valinnoissa esimerkiksi siten, että lukiolaiset pyrkivät suorittamaan ylioppilaskirjoitukset niin hyvin, että he pääsisivät todistuksen pisteillä heti opiskelemaan.
Toisaalta uudistukset ovat johtaneet myös tavoitteista päinvastaiseen. Esimerkiksi koulutussiirtymät ovat hidastuneet, sillä opiskelijat kokevat paineita suoriutumisestaan erityisesti ylioppilaskokeissa, sillä niiden merkitys korkeakoulujen opiskelijavalinnassa kasvoi merkittävästi todistusvalinnan käyttöönoton myötä. Lisäksi lukiolaiset ovat käsittäneet, että alan vaihtaminen korkeakoulussa ei välttämättä ole helppoa. Ensikertalaisuuden menettäminen näkyy siinä, että tarjottua korkeakoulupaikkaa ei aina oteta vastaan.