Lesion-induced blepharospasm : prevalence and clinical characteristics
Halonen, Rolle (2025-01-21)
Lesion-induced blepharospasm : prevalence and clinical characteristics
(21.01.2025)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202501277075
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202501277075
Tiivistelmä
Background: Most cases of isolated blepharospasm are idiopathic but blepharospasm can also be caused by focal brain lesions. However, the prevalence and clinical characteristics of lesion-induced blepharospasm are unclear, and it is not known if routine brain imaging is needed in patients with isolated blepharospasm to capture lesion-induced cases.
Objectives: To study the prevalence and clinical characteristics of lesion-induced blepharospasm.
Methods: Patients with isolated blepharospasm with uncertain etiology prior to brain imaging were systematically searched from the electronic medical records of Turku University Hospital (1996-2022). Clinical information and imaging data were extracted from the patients’ records and re-evaluated by the investigators. Acute/subacute and unilateral/asymmetric onset, additional signs/symptoms of central nervous system damage, and remission of blepharospasm were considered as atypical features in this study.
Results: We identified 57 patients, of whom 39 (68.4%) were scanned with head MRI or CT. Four patients (7.0% of all patients, 10.3% of patients with brain imaging) were judged to have lesion-induced blepharospasm, corresponding to a population-based prevalence of 2.5 per million and annual incidence of 0.3 per million. Patients with lesion-induced blepharospasm had significantly more often atypical features compared to patients with idiopathic blepharospasm (P <0.05). All patients with lesion-induced blepharospasm had atypical features, and lesion-induced etiology was identified in 33.3% (4/12) of patients with atypical features.
Conclusions: In our sample, 7.0% of patients with isolated blepharospasm with uncertain etiology prior to brain imaging had lesion-induced blepharospasm. All these patients showed atypical features, suggesting that brain imaging in isolated blepharospasm is needed only in patients with atypical features. Blefarospasmi on neurologinen liikehäiriösairaus ja se luokitellaan yhdeksi dystonian muodoista. Blefarospasmin pääasialliset oireet ovat silmänympäryslihasten kontrolloimattomat lihassupistukset, lisääntynyt silmien räpyttelytaipumus ja geste antagoniste -ilmiö. Potilailla voi lisäksi olla muita silmän alueen vaivoja kuten kuivasilmäisyyttä ja valonarkuutta. Blefarospasmi diagnosoidaan kliinisesti.
Blefarospasmi luokitellaan isoloiduksi, kun se ilmenee itsenäisesti ilman muita liikehäiriösairauksia, kuten Parkinsonin tautia. Suurimmassa osassa tapauksista blefarospasmi on idiopaattinen, mutta myös sekundaarisia syitä blefarospasmille on osoitettu. Näihin lukeutuu myös rakenteelliset aivoleesiot. Aivoleesioiden aiheuttaman blefarospasmin epidemiologiaa ja kliinistä kuvaa ei ole aiemmin tutkittu. Ei myöskään ole aiempia tutkimuksia siitä, tarvitaanko aivokuvantamista rutiinisti osana blefarospasmin diagnostiikkaa.
Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää aivoleesioiden aiheuttaman blefarospasmin prevalenssi, insidenssi ja kliinisen kuvan piirteet. Lisäksi tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, milloin aivokuvantamista tulisi käyttää osana blefarospasmipotilaiden diagnostiikkaa. Aineisto koostui 151:stä vuosina 1996-2022 Turun yliopistollisessa keskussairaalassa hoidetuista potilaista, joilla oli blefarospasmidiagnoosi. Potilaiden oirekuva ja kuvantamistulokset arvioitiin potilaskertomusteksteistä. Arvion perusteella 72:lla potilaalla oli virheellinen diagnoosi jättäen aineistoon 79 potilasta, joilla oli blefarospasmi. Viidelläkymmenellä-seitsemällä potilaalla oli isoloitu blefarospasmi. Näistä 39 (68,4%) oli kuvannettu pään MRI:llä tai TT:llä.
Leesioiden aiheuttama blefarospasmi löytyi 7% (n=4) potilaista. Leesioiden aiheuttaman blefarospasmin väestöpohjainen prevalenssi oli 2,5 per miljoona ja insidenssi 0,3 per miljoona. Kaikki leesioiden aiheuttamat blefarospasmit olivat oirekuvaltaan epätyypillisiä. Epätyypillisiin piirteisiin lukeutuivat subakuutti tai epäsymmetrinen oirekuvan alku, muut neurologiset oireet oirekuvan alkaessa tai oirekuvan remissio seurannassa. Tutkimuksen perusteella suositellaan, että aivokuvantamista osana isoloidun blefarospasmin diagnostiikkaa tarvitaan vain potilailla, joilla on epätyypillinen oirekuva.
Objectives: To study the prevalence and clinical characteristics of lesion-induced blepharospasm.
Methods: Patients with isolated blepharospasm with uncertain etiology prior to brain imaging were systematically searched from the electronic medical records of Turku University Hospital (1996-2022). Clinical information and imaging data were extracted from the patients’ records and re-evaluated by the investigators. Acute/subacute and unilateral/asymmetric onset, additional signs/symptoms of central nervous system damage, and remission of blepharospasm were considered as atypical features in this study.
Results: We identified 57 patients, of whom 39 (68.4%) were scanned with head MRI or CT. Four patients (7.0% of all patients, 10.3% of patients with brain imaging) were judged to have lesion-induced blepharospasm, corresponding to a population-based prevalence of 2.5 per million and annual incidence of 0.3 per million. Patients with lesion-induced blepharospasm had significantly more often atypical features compared to patients with idiopathic blepharospasm (P <0.05). All patients with lesion-induced blepharospasm had atypical features, and lesion-induced etiology was identified in 33.3% (4/12) of patients with atypical features.
Conclusions: In our sample, 7.0% of patients with isolated blepharospasm with uncertain etiology prior to brain imaging had lesion-induced blepharospasm. All these patients showed atypical features, suggesting that brain imaging in isolated blepharospasm is needed only in patients with atypical features.
Blefarospasmi luokitellaan isoloiduksi, kun se ilmenee itsenäisesti ilman muita liikehäiriösairauksia, kuten Parkinsonin tautia. Suurimmassa osassa tapauksista blefarospasmi on idiopaattinen, mutta myös sekundaarisia syitä blefarospasmille on osoitettu. Näihin lukeutuu myös rakenteelliset aivoleesiot. Aivoleesioiden aiheuttaman blefarospasmin epidemiologiaa ja kliinistä kuvaa ei ole aiemmin tutkittu. Ei myöskään ole aiempia tutkimuksia siitä, tarvitaanko aivokuvantamista rutiinisti osana blefarospasmin diagnostiikkaa.
Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää aivoleesioiden aiheuttaman blefarospasmin prevalenssi, insidenssi ja kliinisen kuvan piirteet. Lisäksi tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, milloin aivokuvantamista tulisi käyttää osana blefarospasmipotilaiden diagnostiikkaa. Aineisto koostui 151:stä vuosina 1996-2022 Turun yliopistollisessa keskussairaalassa hoidetuista potilaista, joilla oli blefarospasmidiagnoosi. Potilaiden oirekuva ja kuvantamistulokset arvioitiin potilaskertomusteksteistä. Arvion perusteella 72:lla potilaalla oli virheellinen diagnoosi jättäen aineistoon 79 potilasta, joilla oli blefarospasmi. Viidelläkymmenellä-seitsemällä potilaalla oli isoloitu blefarospasmi. Näistä 39 (68,4%) oli kuvannettu pään MRI:llä tai TT:llä.
Leesioiden aiheuttama blefarospasmi löytyi 7% (n=4) potilaista. Leesioiden aiheuttaman blefarospasmin väestöpohjainen prevalenssi oli 2,5 per miljoona ja insidenssi 0,3 per miljoona. Kaikki leesioiden aiheuttamat blefarospasmit olivat oirekuvaltaan epätyypillisiä. Epätyypillisiin piirteisiin lukeutuivat subakuutti tai epäsymmetrinen oirekuvan alku, muut neurologiset oireet oirekuvan alkaessa tai oirekuvan remissio seurannassa. Tutkimuksen perusteella suositellaan, että aivokuvantamista osana isoloidun blefarospasmin diagnostiikkaa tarvitaan vain potilailla, joilla on epätyypillinen oirekuva.