Aikuisilla käytetty Modified Dental Anxiety Scale -kyselylomake sopii myös lasten hammashoitopelon mittaamiseen
Mahti, Mira (2025-01-22)
Aikuisilla käytetty Modified Dental Anxiety Scale -kyselylomake sopii myös lasten hammashoitopelon mittaamiseen
(22.01.2025)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202502038978
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202502038978
Tiivistelmä
Potilaan hammashoitopelon tunnistaminen vastaanotolla on tärkeää, jotta pelkoa voidaan hoitaa. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, sopisiko aikuisilla yleisesti käytetty Modified Dental Anxiety Scale (MDAS)-kyselylomake myös lasten hammashoitopelon mittaamiseen.
Poikkileikkauksellisen kyselytutkimuksen aineistona käytettiin vuonna 2021 mukavuusotosta tamperelaisista 3. ja 6. luokan koululaisista (n=125). Lapset täyttivät luokassa itsenäisesti MDAS- ja Dental Subscale of Children's Fear Survey Schedule (CFSS-DS) -lomakkeet. CFSS-DS valittiin verrokkimittariksi siksi, että sen on aiemmin todettu mittaavan luotettavasti lasten hammashoitopelkoa. Mittarien tulosten yhteneväisyyttä eli MDAS-mittarin validiteettia tarkasteltiin Spearmanin
korrelaatiokertoimen avulla. MDAS:n erotteluvalideettia selvitettiin vertaamalla sen tuloksia eri sukupuolten, -luokka-asteteen ja aiemmin tehtyjen toimenpiteiden suhteen. Erojen tilastollista merkitsevyyttä arvioitiin Mann-Whitneyn testillä. Mittareiden reliabiliteetti arvioitiin Cronbachin alfakertoimella.
Mielenkiinnon kohteena ollut MDAS-kyselylomake ja lasten pelon mittaamisessa CFSSDS- lomake antoivat tässä aineistossa yhteneväisiä tuloksia. Spearmanin korrelaatiokerroin mittareiden summille oli 0,565 ja osasummille ennakoiva pelko 0,575 ja toimenpidepelko 0,416 (p<0,001). Molempien pelkomittarien sisäinen reliabiliteetti oli tässä aineistossa hyvä, Cronbachin alfa oli MDAS-mittarin kysymyksille 0,84 ja CFSS-DS kysymyksille 0,88.
MDAS-kyselylomake vaikuttaa riittävän luotettavalta tavalta mitata myös lasten hammashoitopelkoa.
Poikkileikkauksellisen kyselytutkimuksen aineistona käytettiin vuonna 2021 mukavuusotosta tamperelaisista 3. ja 6. luokan koululaisista (n=125). Lapset täyttivät luokassa itsenäisesti MDAS- ja Dental Subscale of Children's Fear Survey Schedule (CFSS-DS) -lomakkeet. CFSS-DS valittiin verrokkimittariksi siksi, että sen on aiemmin todettu mittaavan luotettavasti lasten hammashoitopelkoa. Mittarien tulosten yhteneväisyyttä eli MDAS-mittarin validiteettia tarkasteltiin Spearmanin
korrelaatiokertoimen avulla. MDAS:n erotteluvalideettia selvitettiin vertaamalla sen tuloksia eri sukupuolten, -luokka-asteteen ja aiemmin tehtyjen toimenpiteiden suhteen. Erojen tilastollista merkitsevyyttä arvioitiin Mann-Whitneyn testillä. Mittareiden reliabiliteetti arvioitiin Cronbachin alfakertoimella.
Mielenkiinnon kohteena ollut MDAS-kyselylomake ja lasten pelon mittaamisessa CFSSDS- lomake antoivat tässä aineistossa yhteneväisiä tuloksia. Spearmanin korrelaatiokerroin mittareiden summille oli 0,565 ja osasummille ennakoiva pelko 0,575 ja toimenpidepelko 0,416 (p<0,001). Molempien pelkomittarien sisäinen reliabiliteetti oli tässä aineistossa hyvä, Cronbachin alfa oli MDAS-mittarin kysymyksille 0,84 ja CFSS-DS kysymyksille 0,88.
MDAS-kyselylomake vaikuttaa riittävän luotettavalta tavalta mitata myös lasten hammashoitopelkoa.