Laittoman uhkauksen syyteoikeuden laajentaminen lähisuhteisiin
Vaunumäki, Maria (2025-01-19)
Laittoman uhkauksen syyteoikeuden laajentaminen lähisuhteisiin
(19.01.2025)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025021010808
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025021010808
Tiivistelmä
Tämän tutkielman tarkoituksena on ollut selvittää, tuleeko laittoman uhkauksen syyteoikeutta laajentaa lähisuhteissa tapahtuvien uhkaavien tilanteiden osalta. Tutkimuskysymykseen vastaamisessa on käytetty oikeusdogmatiikkaa, minkä lisäksi tutkielmassa on esitetty de lege ferenda -kannanotto voimassa olevan lainsäädännön muuttamiseksi, mikä on johdettu oikeusdogmatiikassa omaksutun systematisoinnin ja tulkinnan avulla.
Tutkielmassa aihetta on tarkasteltu perus- ja ihmisoikeusnäkökulmasta, Istanbulin sopimuksesta johdettavien velvoitteiden sekä laittoman uhkauksen voimassa olevassa syyteoikeudessa olevan erittäin tärkeän yleisen edun kannalta. Lisäksi tutkielmassa on vertailtu laittoman uhkauksen syyteoikeuden asemaa eräisiin muihin asianomistajarikoksiin ja virallisen syytteen alaisiin rikoksiin nähden.
Tutkielman perusteella laittoman uhkauksen syyteoikeuden laajentamisessa kyse on merkittävästä perus- ja ihmisoikeuskysymyksestä, jonka ratkaisemisella parannetaan lähisuhteissa tapahtuvien laittomien uhkausten uhreiksi joutuneiden henkilöiden oikeuksien toteutumista. Tästä huolimatta rikos- ja ihmisoikeudellinen Istanbulin sopimus ei sisällä nimenomaista säännöstä, jonka perusteella laittoman uhkauksen syyteoikeutta tulee laajentaa. Sopimuksen tavoitteista on sen sijaan havaittavissa tällainen tarkoitus.
Voimassa olevalla laittoman uhkauksen syyteoikeudella ei tällä hetkellä pystytä puuttumaan riittävästi lähisuhteissa tapahtuviin uhkaaviin tekoihin, kun uhri pelkää henkilökohtaisen turvallisuutensa tai omaisuutensa olevan vakavassa vaarassa. Näissä tilanteissa syyttäjällä voidaan katsoa olevan syyteoikeus punninnan kautta erittäin tärkeän yleisen edun perusteella, jonka soveltuminen kulloisessakin tilanteessa on epävarmaa. On havaittavissa, että laittoman uhkauksen syyteoikeutta on mahdollista laajentaa samoilla perusteluilla kuin lähisuhteissa tapahtuvien lievien pahoinpitelyjen syyteoikeutta taikka niillä perusteluilla, joilla vainoaminen on säädetty virallisen syytteen alaiseksi rikokseksi. Laittoman uhkauksen syyteoikeuden asema eroaa muiden voimassa olevien asianomistajarikosten, kuten kunnianloukkauksen ja yksityiselämää loukkaavan tiedon levittämisen suhteen, koska laittomassa uhkauksessa kyse on moitittavammasta teosta.
Tutkielmassa on päädytty siihen tulokseen, ettei laittoman uhkauksen voimassa oleva syyteoikeusjärjestely ole toimiva niissä tilanteissa, joissa uhkaus kohdistuu läheiseen henkilöön. Sen vuoksi tutkielman perusteella laittoman uhkauksen voimassa olevaa syyteoikeutta tulee laajentaa niin, että laiton uhkaus on jatkossa virallisen syytteen alainen teko uhkauksen kohdistuessa läheiseen henkilöön.
Tutkielmassa aihetta on tarkasteltu perus- ja ihmisoikeusnäkökulmasta, Istanbulin sopimuksesta johdettavien velvoitteiden sekä laittoman uhkauksen voimassa olevassa syyteoikeudessa olevan erittäin tärkeän yleisen edun kannalta. Lisäksi tutkielmassa on vertailtu laittoman uhkauksen syyteoikeuden asemaa eräisiin muihin asianomistajarikoksiin ja virallisen syytteen alaisiin rikoksiin nähden.
Tutkielman perusteella laittoman uhkauksen syyteoikeuden laajentamisessa kyse on merkittävästä perus- ja ihmisoikeuskysymyksestä, jonka ratkaisemisella parannetaan lähisuhteissa tapahtuvien laittomien uhkausten uhreiksi joutuneiden henkilöiden oikeuksien toteutumista. Tästä huolimatta rikos- ja ihmisoikeudellinen Istanbulin sopimus ei sisällä nimenomaista säännöstä, jonka perusteella laittoman uhkauksen syyteoikeutta tulee laajentaa. Sopimuksen tavoitteista on sen sijaan havaittavissa tällainen tarkoitus.
Voimassa olevalla laittoman uhkauksen syyteoikeudella ei tällä hetkellä pystytä puuttumaan riittävästi lähisuhteissa tapahtuviin uhkaaviin tekoihin, kun uhri pelkää henkilökohtaisen turvallisuutensa tai omaisuutensa olevan vakavassa vaarassa. Näissä tilanteissa syyttäjällä voidaan katsoa olevan syyteoikeus punninnan kautta erittäin tärkeän yleisen edun perusteella, jonka soveltuminen kulloisessakin tilanteessa on epävarmaa. On havaittavissa, että laittoman uhkauksen syyteoikeutta on mahdollista laajentaa samoilla perusteluilla kuin lähisuhteissa tapahtuvien lievien pahoinpitelyjen syyteoikeutta taikka niillä perusteluilla, joilla vainoaminen on säädetty virallisen syytteen alaiseksi rikokseksi. Laittoman uhkauksen syyteoikeuden asema eroaa muiden voimassa olevien asianomistajarikosten, kuten kunnianloukkauksen ja yksityiselämää loukkaavan tiedon levittämisen suhteen, koska laittomassa uhkauksessa kyse on moitittavammasta teosta.
Tutkielmassa on päädytty siihen tulokseen, ettei laittoman uhkauksen voimassa oleva syyteoikeusjärjestely ole toimiva niissä tilanteissa, joissa uhkaus kohdistuu läheiseen henkilöön. Sen vuoksi tutkielman perusteella laittoman uhkauksen voimassa olevaa syyteoikeutta tulee laajentaa niin, että laiton uhkaus on jatkossa virallisen syytteen alainen teko uhkauksen kohdistuessa läheiseen henkilöön.