Kotihoitotyö tulevaisuuden työnä : Lähihoitajaopiskelijoiden odotukset ja käsitykset kotihoitotyöstä
Suonpää, Jenni (2025-02-04)
Kotihoitotyö tulevaisuuden työnä : Lähihoitajaopiskelijoiden odotukset ja käsitykset kotihoitotyöstä
(04.02.2025)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025021412071
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025021412071
Tiivistelmä
Kotihoitotyössä tarvitaan aikaisempaa enemmän hoitotyöntekijöitä väestön ikääntyessä ja ikääntyneiden hoidon painopisteen siirtyessä kotihoitoon. Lähihoitajat muodostavat jo nyt kotihoidon suurimman hoitajaryhmän ja heidän panostaan tarvitaan myös tulevaisuudessa. Uusien työntekijöiden rekrytoinnin kannalta opiskelijoiden käsitykset kotihoitotyöstä tai hoitotyöstä yleisesti voivat kuitenkin olla puutteellisia opintoihin hakeutuessa ja niiden alussa.
Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata lähihoitajaopiskelijoiden käsityksiä kotihoitotyöstä sekä odotuksia ja käsityksiä työelämässä oppimisesta ja työskentelystä kotihoitotyöstä. Tutkimuksesta saatua tietoa voidaan hyödyntää lähihoitajien koulutuksen kehittämisessä sekä työelämäjaksojen suunnittelussa ja kehittämisessä ammatillisten oppilaitosten ja työelämän yhteistyössä. Lisäksi tietoa voidaan hyödyntää sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatioissa uuden henkilöstön rekrytoinnissa.
Tutkimusasetelmana oli kuvaileva poikkileikkaustutkimus. Aineisto kerättiin sähköisenä Webropol-kyselynä marraskuun 2023 ja helmikuun 2024 välisenä aikana kolmesta oppilaitoksesta Lounais-Suomen alueella. Mukaan tutkimukseen otettiin kaikki pakollisia ammatillisia tutkinnon osia 1. ja 2. lukuvuonna opiskelevat yli 15-vuotiaat lähihoitajaopiskelijat (n=241), joilla oli riittävä suomen kielen taito. Kysely koostui kahdeksasta taustakysymyksestä ja opiskelijoiden käsityksiä ja odotuksia kotihoitotyöstä mittaavasta Scale on Community Care Perceptions (SCOPE) -mittarista (© van Iersel 2018), jossa oli 33 väittämää kymmenportaisella semanttinen differentiaali -asteikolla. Aineisto analysoitiin tilastollisesti SPSS-ohjelmalla kuvailevin menetelmin.
Lähihoitajaopiskelijoiden käsitykset kotihoitotyöstä olivat vaihtelevia. Kotihoitotyötä pidetään tärkeänä ja merkityksellisenä, mutta ei houkuttelevana. Kotihoitotyöhön liitettiin negatiivisia käsityksiä kuten ikävää, tylsää, epämiellyttävää ja epämukavaa. Myönteisimmät käsitykset kotihoitotyöstä oli yli 20-vuotilailla ja kotihoitotyöstä kiinnostuneilla lähihoitajaopiskelijoilla. Lähihoitajaopiskelijoiden odotukset ja käsitykset työelämässä oppimisesta ja työskentelystä kotihoitotyössä olivat myös vaihtelevia. Työelämässä oppimiselta kotihoitotyössä odotetaan mahdollisuuksia oppia uusia asioita ja vaihtelua. Opiskelijat olivat epätietoisia, riittääkö ohjaajalla aikaa ohjaukseen ja osaamisen arviointiin. Työnä kotihoitotyön nähdään olevan hyvin itsenäistä, sisältävän paljon vastuuta ja vaativan paljon kädentaitoja. Positiivisimmat odotukset ja käsitykset työelämässä oppimisesta ja työskentelystä kotihoitotyössä olivat 15–19-vuotiailla ja kotihoitotyöstä kiinnostuneilla. Lähihoitajaopiskelijoiden kiinnostus ikääntyneiden hoitotyöhön on vähäistä, mutta lisääntyy iän myötä.
Opintojensa alussa olevien lähihoitajaopiskelijoiden käsitykset kotihoitotyöstä ovat vaihtelevia. Lähihoitajaopiskelijat tunnistavat kotihoitotyön merkityksen ja työn vaatimukset. Kotihoitotyötä pidetään hyvänä oppimisympäristönä, mutta sitä ei kuitenkaan nähdä valmistumisen jälkeen vetovoimaisena työnä. Jatkossa on tarpeen tutkia, miten opetusta kehittämällä voidaan lisätä kotihoitotyön vetovoimaa ja muodostaa kotihoitotyöstä positiivisempi kuva lähihoitajaopiskelijoille. Lisäksi on tarpeen tutkia tarkemmin, miten kotihoitotyön työelämässä oppimisen kokemukset vaikuttavat lähihoitajaopiskelijoiden odotuksiin ja käsityksiin. On myös tarpeen tutkia, miten työelämäyhteistyön ja työelämässä tapahtuvan ohjauksen kehittämisellä voidaan lisätä opiskelijoiden kiinnostusta kotihoitotyötä kohtaan. In the future, home care work will require more nursing staff as the population ages and the focus of care for older people shifts to home care. Students' perceptions of home care work or nursing in general may be incomplete when applying for studies and at the beginning of their studies. As practical nurses are the largest group of carers working in home care, it is important to explore students’ perceptions and expectations of home care work.
The purpose of this study was to describe practical nurse students’ perceptions of home care work. The study will provide insight into practical nurse students’ expectations and perceptions about work-based learning and working in home care. The study's findings can enhance practical nurse education, aid in planning and developing home care work-based learning in collaboration with vocational institutions and workplaces, and assist social and health care organizations in recruiting practical nurses.
The research design was a descriptive cross-sectional study. The data were collected via an electronic Webropol survey between November 2023 and February 2024 from three vocational institutions in Southwest Finland. All students (n=241) over 15 years of age studying for compulsory vocational qualification units in the 1st and 2nd academic year of their studies who had sufficient Finnish language proficiency were included in the survey. The questionnaire consisted of eight background questions and the Scale on Community Care Perceptions (SCOPE) (© van Iersel 2018), which measures students' expectations and perceptions of home care work with 33 items on a ten-point semantic differential scale. The data were statistically analysed using SPSS software with descriptive methods.
Practical nurse students' perceptions of home care work varied. Home care work was perceived as important and meaningful, but not attractive. Negative perceptions of home care work included it being seen as dull, boring, unpleasant, and uncomfortable. The most positive perceptions of home care work were held by those aged 20 and over and by practical nurse students who were interested in home care. Expectations and perceptions of learning and working in home care among students also varied. On-the-job learning is expected to offer variety and opportunities for learning new skills. Uncertainty is related to the adequacy of the mentor's time for contact and evaluation of skills in work-based learning. As a job, home care work is perceived to be very independent, involving a lot of responsibility and requiring a lot of nursing skills. The most positive expectations and perceptions of learning and working in home care were among 15–19-year-olds and those interested in home care work. Interest in caring for the older people is low among students but increases with age.
At the beginning of their studies, practical nurse students' perceptions of home care work vary. They recognize the importance of home care work and the demands of the job. Home care work is considered a good learning environment but is not seen as an attractive job after graduation. Further research is needed to determine if the development of education can enhance the attractiveness and image of home care work for practical nurse students. Additionally, it is important to investigate how workplace learning experiences and the development of cooperation with working life and work-based mentoring affect students' expectations and interest in home care work.
Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata lähihoitajaopiskelijoiden käsityksiä kotihoitotyöstä sekä odotuksia ja käsityksiä työelämässä oppimisesta ja työskentelystä kotihoitotyöstä. Tutkimuksesta saatua tietoa voidaan hyödyntää lähihoitajien koulutuksen kehittämisessä sekä työelämäjaksojen suunnittelussa ja kehittämisessä ammatillisten oppilaitosten ja työelämän yhteistyössä. Lisäksi tietoa voidaan hyödyntää sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatioissa uuden henkilöstön rekrytoinnissa.
Tutkimusasetelmana oli kuvaileva poikkileikkaustutkimus. Aineisto kerättiin sähköisenä Webropol-kyselynä marraskuun 2023 ja helmikuun 2024 välisenä aikana kolmesta oppilaitoksesta Lounais-Suomen alueella. Mukaan tutkimukseen otettiin kaikki pakollisia ammatillisia tutkinnon osia 1. ja 2. lukuvuonna opiskelevat yli 15-vuotiaat lähihoitajaopiskelijat (n=241), joilla oli riittävä suomen kielen taito. Kysely koostui kahdeksasta taustakysymyksestä ja opiskelijoiden käsityksiä ja odotuksia kotihoitotyöstä mittaavasta Scale on Community Care Perceptions (SCOPE) -mittarista (© van Iersel 2018), jossa oli 33 väittämää kymmenportaisella semanttinen differentiaali -asteikolla. Aineisto analysoitiin tilastollisesti SPSS-ohjelmalla kuvailevin menetelmin.
Lähihoitajaopiskelijoiden käsitykset kotihoitotyöstä olivat vaihtelevia. Kotihoitotyötä pidetään tärkeänä ja merkityksellisenä, mutta ei houkuttelevana. Kotihoitotyöhön liitettiin negatiivisia käsityksiä kuten ikävää, tylsää, epämiellyttävää ja epämukavaa. Myönteisimmät käsitykset kotihoitotyöstä oli yli 20-vuotilailla ja kotihoitotyöstä kiinnostuneilla lähihoitajaopiskelijoilla. Lähihoitajaopiskelijoiden odotukset ja käsitykset työelämässä oppimisesta ja työskentelystä kotihoitotyössä olivat myös vaihtelevia. Työelämässä oppimiselta kotihoitotyössä odotetaan mahdollisuuksia oppia uusia asioita ja vaihtelua. Opiskelijat olivat epätietoisia, riittääkö ohjaajalla aikaa ohjaukseen ja osaamisen arviointiin. Työnä kotihoitotyön nähdään olevan hyvin itsenäistä, sisältävän paljon vastuuta ja vaativan paljon kädentaitoja. Positiivisimmat odotukset ja käsitykset työelämässä oppimisesta ja työskentelystä kotihoitotyössä olivat 15–19-vuotiailla ja kotihoitotyöstä kiinnostuneilla. Lähihoitajaopiskelijoiden kiinnostus ikääntyneiden hoitotyöhön on vähäistä, mutta lisääntyy iän myötä.
Opintojensa alussa olevien lähihoitajaopiskelijoiden käsitykset kotihoitotyöstä ovat vaihtelevia. Lähihoitajaopiskelijat tunnistavat kotihoitotyön merkityksen ja työn vaatimukset. Kotihoitotyötä pidetään hyvänä oppimisympäristönä, mutta sitä ei kuitenkaan nähdä valmistumisen jälkeen vetovoimaisena työnä. Jatkossa on tarpeen tutkia, miten opetusta kehittämällä voidaan lisätä kotihoitotyön vetovoimaa ja muodostaa kotihoitotyöstä positiivisempi kuva lähihoitajaopiskelijoille. Lisäksi on tarpeen tutkia tarkemmin, miten kotihoitotyön työelämässä oppimisen kokemukset vaikuttavat lähihoitajaopiskelijoiden odotuksiin ja käsityksiin. On myös tarpeen tutkia, miten työelämäyhteistyön ja työelämässä tapahtuvan ohjauksen kehittämisellä voidaan lisätä opiskelijoiden kiinnostusta kotihoitotyötä kohtaan.
The purpose of this study was to describe practical nurse students’ perceptions of home care work. The study will provide insight into practical nurse students’ expectations and perceptions about work-based learning and working in home care. The study's findings can enhance practical nurse education, aid in planning and developing home care work-based learning in collaboration with vocational institutions and workplaces, and assist social and health care organizations in recruiting practical nurses.
The research design was a descriptive cross-sectional study. The data were collected via an electronic Webropol survey between November 2023 and February 2024 from three vocational institutions in Southwest Finland. All students (n=241) over 15 years of age studying for compulsory vocational qualification units in the 1st and 2nd academic year of their studies who had sufficient Finnish language proficiency were included in the survey. The questionnaire consisted of eight background questions and the Scale on Community Care Perceptions (SCOPE) (© van Iersel 2018), which measures students' expectations and perceptions of home care work with 33 items on a ten-point semantic differential scale. The data were statistically analysed using SPSS software with descriptive methods.
Practical nurse students' perceptions of home care work varied. Home care work was perceived as important and meaningful, but not attractive. Negative perceptions of home care work included it being seen as dull, boring, unpleasant, and uncomfortable. The most positive perceptions of home care work were held by those aged 20 and over and by practical nurse students who were interested in home care. Expectations and perceptions of learning and working in home care among students also varied. On-the-job learning is expected to offer variety and opportunities for learning new skills. Uncertainty is related to the adequacy of the mentor's time for contact and evaluation of skills in work-based learning. As a job, home care work is perceived to be very independent, involving a lot of responsibility and requiring a lot of nursing skills. The most positive expectations and perceptions of learning and working in home care were among 15–19-year-olds and those interested in home care work. Interest in caring for the older people is low among students but increases with age.
At the beginning of their studies, practical nurse students' perceptions of home care work vary. They recognize the importance of home care work and the demands of the job. Home care work is considered a good learning environment but is not seen as an attractive job after graduation. Further research is needed to determine if the development of education can enhance the attractiveness and image of home care work for practical nurse students. Additionally, it is important to investigate how workplace learning experiences and the development of cooperation with working life and work-based mentoring affect students' expectations and interest in home care work.