Johdon laskentatoimi ketterissä organisaatioissa
Haapaniemi, Sami (2025-02-11)
Johdon laskentatoimi ketterissä organisaatioissa
Haapaniemi, Sami
(11.02.2025)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025022413378
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025022413378
Tiivistelmä
Tässä tutkielmassa tarkastellaan ketterien organisaatioiden johdon laskentatoimea. Tutkielman tavoitteena on tutkia organisaation ketteryydestä aiheutuvia johdon laskentatoimen muutospaineita, sekä selvittää tarvitaanko ketterissä organisaatioissa ketterää johdon laskentatoimea. Tutkielma on toteutettu laadullisena tapaustutkimuksena, jonka tutkimusaineisto on kerätty haastattelemalla kolmea eri yritystä edustavaa johdon laskentatoimen ammattilaista.
Nykypäivän liiketoimintaympäristön nopea muutostahti on johtanut siihen, että kestävä kilpailuetu on yhä vaikeammin saavutettavissa ja yritysten on kehitettävä liiketoimintamallejaan jatkuvasti uudelleen. Useimmat vakiintuneet yritykset on kuitenkin optimoitu enemmän operatiivista tehokkuutta kuin strategista ketteryyttä varten. Jatkuvasti muuttuvassa ja epävarmassa liiketoimintaympäristössä menestyminen on alkanut vaatia kokonaisvaltaista liiketoiminnan ketteryyttä, jolloin yrityksen on mahdollista havaita sen toimintaympäristössä tapahtuvia muutoksia ja reagoida niihin nopeasti. Tällainen organisaatiotasolle ulottuva ketteryys perustuu usein niin sanottujen ketterien menetelmien hyödyntämiselle. Ketterillä menetelmillä tarkoitetaan alun perin ohjelmistoteollisuudelle kehitettyjä kevyitä ja joustavia projektinhallinnan menetelmiä, joiden tarkoituksena on irtaantua perinteisten ja vakiintuneiden menetelmien raskaista ja joustamattomista prosesseista. Ketterän metodologian mukaisia käytäntöjä ja toimintatapoja sovelletaan entistä enemmän myös muilla suuryritysten toiminta-alueille ja toiminnoissa, kuin puhtaasti ohjelmistokehityksessä. Monissa suuryrityksissä ketterien menetelmien käyttöä onkin ryhdytty laajentamaan useiden tiimien ja kokonaisten muutosohjelmien tasolle.
Johdon laskentatoimen ketteryys on moniulotteinen käsite, jossa yhdistyvät joustavuus, mukautuvuus ja skaalautuvuus, ja se ilmenee sen kyvyssä reagoida nopeasti organisaatiossa ja sen toimintaympäristössä tapahtuviin muutoksiin. Tällaisen ketteryyden on nähty olevan erityisen tärkeässä roolissa nykypäivän organisaatioissa, joiden epävakaa toimintaympäristö saattaa vaatia hyvinkin nopeita muutoksia niiden liiketoiminnassa. Kun yrityksen johdolta vaaditaan nopeita ja oikean suuntaisia päätöksiä yrityksen kilpailukyvyn säilyttämiseksi, voidaan johdon laskentatoimen ketteryyttä tällöin pitää merkittävänä tekijänä koko yrityksen menestyksen kannalta.
Tutkimuksen tulokset osoittavat, että mitä enemmän organisaatiossa hyödynnetään ketteriä menetelmiä, sitä ketterämpää johdon laskentatoimea siellä tarvitaan. Tutkimustulosten perusteella voidaan myös todeta, että ketterien menetelmien käyttö ja organisaation ketteryys aiheuttavat johdon laskentatoimelle monenlaisia haasteita ja muutospaineita. Haasteita aiheuttaa esimerkiksi ketterien tiimien kustannusten seuranta ja suorituskyvyn mittaaminen. Tämän lisäksi ketterien organisaatioiden täytyy sopeutua aiempaa epätarkempaan kustannusten seurantaan. Ketterän mallin mukaisesti toimivat liiketoiminnot ja projektit vaikuttavat myös tarvitsevan tavallista enemmän johdon laskentatoimen tukea erilaisten ad hoc -raporttien ja analyysien muodossa. Tämä aiheuttaa perinteiselle johdon laskentatoimelle muutospaineita, kun organisaation muuttuviin raportointitarpeisiin pyritään vastaamaan. Monia johdon laskentatoimen käyttämiä menetelmiä ja toimintatapoja onkin syytä päivittää paremmin ketteryyttä tukeviksi.
Nykypäivän liiketoimintaympäristön nopea muutostahti on johtanut siihen, että kestävä kilpailuetu on yhä vaikeammin saavutettavissa ja yritysten on kehitettävä liiketoimintamallejaan jatkuvasti uudelleen. Useimmat vakiintuneet yritykset on kuitenkin optimoitu enemmän operatiivista tehokkuutta kuin strategista ketteryyttä varten. Jatkuvasti muuttuvassa ja epävarmassa liiketoimintaympäristössä menestyminen on alkanut vaatia kokonaisvaltaista liiketoiminnan ketteryyttä, jolloin yrityksen on mahdollista havaita sen toimintaympäristössä tapahtuvia muutoksia ja reagoida niihin nopeasti. Tällainen organisaatiotasolle ulottuva ketteryys perustuu usein niin sanottujen ketterien menetelmien hyödyntämiselle. Ketterillä menetelmillä tarkoitetaan alun perin ohjelmistoteollisuudelle kehitettyjä kevyitä ja joustavia projektinhallinnan menetelmiä, joiden tarkoituksena on irtaantua perinteisten ja vakiintuneiden menetelmien raskaista ja joustamattomista prosesseista. Ketterän metodologian mukaisia käytäntöjä ja toimintatapoja sovelletaan entistä enemmän myös muilla suuryritysten toiminta-alueille ja toiminnoissa, kuin puhtaasti ohjelmistokehityksessä. Monissa suuryrityksissä ketterien menetelmien käyttöä onkin ryhdytty laajentamaan useiden tiimien ja kokonaisten muutosohjelmien tasolle.
Johdon laskentatoimen ketteryys on moniulotteinen käsite, jossa yhdistyvät joustavuus, mukautuvuus ja skaalautuvuus, ja se ilmenee sen kyvyssä reagoida nopeasti organisaatiossa ja sen toimintaympäristössä tapahtuviin muutoksiin. Tällaisen ketteryyden on nähty olevan erityisen tärkeässä roolissa nykypäivän organisaatioissa, joiden epävakaa toimintaympäristö saattaa vaatia hyvinkin nopeita muutoksia niiden liiketoiminnassa. Kun yrityksen johdolta vaaditaan nopeita ja oikean suuntaisia päätöksiä yrityksen kilpailukyvyn säilyttämiseksi, voidaan johdon laskentatoimen ketteryyttä tällöin pitää merkittävänä tekijänä koko yrityksen menestyksen kannalta.
Tutkimuksen tulokset osoittavat, että mitä enemmän organisaatiossa hyödynnetään ketteriä menetelmiä, sitä ketterämpää johdon laskentatoimea siellä tarvitaan. Tutkimustulosten perusteella voidaan myös todeta, että ketterien menetelmien käyttö ja organisaation ketteryys aiheuttavat johdon laskentatoimelle monenlaisia haasteita ja muutospaineita. Haasteita aiheuttaa esimerkiksi ketterien tiimien kustannusten seuranta ja suorituskyvyn mittaaminen. Tämän lisäksi ketterien organisaatioiden täytyy sopeutua aiempaa epätarkempaan kustannusten seurantaan. Ketterän mallin mukaisesti toimivat liiketoiminnot ja projektit vaikuttavat myös tarvitsevan tavallista enemmän johdon laskentatoimen tukea erilaisten ad hoc -raporttien ja analyysien muodossa. Tämä aiheuttaa perinteiselle johdon laskentatoimelle muutospaineita, kun organisaation muuttuviin raportointitarpeisiin pyritään vastaamaan. Monia johdon laskentatoimen käyttämiä menetelmiä ja toimintatapoja onkin syytä päivittää paremmin ketteryyttä tukeviksi.