TRACE-menettelyn vaikutukset lähdeverokertymään
Rapala, Topias (2025-02-12)
TRACE-menettelyn vaikutukset lähdeverokertymään
(12.02.2025)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025022413453
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025022413453
Tiivistelmä
Hallintarekisteröidyille osakkeille maksettujen osinkojen lähdeverotusprosessit ovat jo pitkään olleet ongelmallisia. Valtiot ovat havainneet suuria verotulojen menetyksiä, jotka ovat johtuneet lähdeverojärjestelmien ongelmakohtien hyväksikäytöstä. Monet yritykset ovat hyödyntäneet verosopimusten antamia etuja sellaisella tavalla, joihin niitä ei ole tarkoitettu. Muun muassa Cum/Cum ja Cum/Ex-menetelmien aiheuttamat verotulojen menetykset ovat olleet viime vuosina huomion keskipisteessä. Valtiot ovat alkaneet kehittämään lähdeverojärjestelmiään, jotta nämä ongelmat saataisiin korjattua. Asiaan on myös kiinnitetty huomiota Euroopan unionin ja OECD:n tasolla. Tulevina vuosina monet maat tulevat uudistamaan lähdeverojärjestelmiään, jotta lähdeverotuksen verovalvonta helpottuisi, ja jotta lähdeveroprosesseista saataisiin sijoittajaystävällisempiä.
Suomessa vuonna 2021 käyttöönotettu TRACE-menettely pyrkii vastaamaan lähdeverojärjestelmien ongelmiin. Verovalvonnan helpottuminen ja prosessien muuttuminen on muovannut Suomen lähdeverojärjestelmää merkittävästi. Tämän tutkielman tarkoituksena on selvittää, millaisia vaikutuksia TRACE-menettelyn käyttöönotolla on ollut. Tutkielman pääpaino on lähdeverokertymän muutoksessa, palautushakemusten määrissä, sekä maksettujen osinkojen jakaumassa. Tutkielmassa esitetään myös tulkintoja siitä, mistä nämä muutokset voivat johtua, ja mihin suuntaan nämä luvut ovat kehittymässä lähivuosina. Verohallinnolta tietopyynnöllä saadut verotiedot ovat tutkielman olennaisin tietolähde. Lisäksi vuonna 2030 Euroopan unionissa on astumassa voimaan FASTER-direktiivi, joka on samankaltainen TRACE-menettelyn kanssa. Tutkielman lopputulos voi antaa alustavaa näkökulmaa siitä, millainen vaikutus FASTER-direktiivin käyttöönotolla on EU:n jäsenvaltioiden lähdeverokertymään, palautushakemusten lukumäärään, sekä osinkotulojen jakaumaan.
TRACE-menettelyn käyttöönoton myötä Suomen lähdeverokertymä on kasvanut huomattavasti. Nollan prosentin ja kahdenkymmenen prosentin verokannalla maksettujen osinkojen määrä on ollut jo kolmannen vuoden ajan tasaisessa kasvussa, kun taas kymmenen prosentin ja viidentoista prosentin verokertymät ovat pysyneet suurin piirtein samalla tasolla. Vaikka suhteellinen lähdeverokertymä on kasvanut lähes kymmenen prosenttia, on myös palautushakemusten määrä kasvanut. Henkilöasiakkaiden osalta palautushakemusten määrä on kasvanut vuosien 2018 ja 2023 välillä 1600 hakemuksesta 9000 hakemukseen. Vastaavaa kehitystä on havaittavissa myös yhteisöjen palautushakemuksissa. Pitkien käsittelyaikojen ja palautushakemusten viimeisen lähetyspäivän vuoksi näiden määrien voidaan olettaa kasvavan myös tulevaisuudessa. Hallintarekisteröityjen osakkeiden osinkoja maksetaan euromääräisesti ylivoimaisesti eniten yhteisöille, ja henkilöiden saamien osinkojen lukumäärä on ollut vakaassa laskussa viimeisen kolmen vuoden ajan.
Suomessa vuonna 2021 käyttöönotettu TRACE-menettely pyrkii vastaamaan lähdeverojärjestelmien ongelmiin. Verovalvonnan helpottuminen ja prosessien muuttuminen on muovannut Suomen lähdeverojärjestelmää merkittävästi. Tämän tutkielman tarkoituksena on selvittää, millaisia vaikutuksia TRACE-menettelyn käyttöönotolla on ollut. Tutkielman pääpaino on lähdeverokertymän muutoksessa, palautushakemusten määrissä, sekä maksettujen osinkojen jakaumassa. Tutkielmassa esitetään myös tulkintoja siitä, mistä nämä muutokset voivat johtua, ja mihin suuntaan nämä luvut ovat kehittymässä lähivuosina. Verohallinnolta tietopyynnöllä saadut verotiedot ovat tutkielman olennaisin tietolähde. Lisäksi vuonna 2030 Euroopan unionissa on astumassa voimaan FASTER-direktiivi, joka on samankaltainen TRACE-menettelyn kanssa. Tutkielman lopputulos voi antaa alustavaa näkökulmaa siitä, millainen vaikutus FASTER-direktiivin käyttöönotolla on EU:n jäsenvaltioiden lähdeverokertymään, palautushakemusten lukumäärään, sekä osinkotulojen jakaumaan.
TRACE-menettelyn käyttöönoton myötä Suomen lähdeverokertymä on kasvanut huomattavasti. Nollan prosentin ja kahdenkymmenen prosentin verokannalla maksettujen osinkojen määrä on ollut jo kolmannen vuoden ajan tasaisessa kasvussa, kun taas kymmenen prosentin ja viidentoista prosentin verokertymät ovat pysyneet suurin piirtein samalla tasolla. Vaikka suhteellinen lähdeverokertymä on kasvanut lähes kymmenen prosenttia, on myös palautushakemusten määrä kasvanut. Henkilöasiakkaiden osalta palautushakemusten määrä on kasvanut vuosien 2018 ja 2023 välillä 1600 hakemuksesta 9000 hakemukseen. Vastaavaa kehitystä on havaittavissa myös yhteisöjen palautushakemuksissa. Pitkien käsittelyaikojen ja palautushakemusten viimeisen lähetyspäivän vuoksi näiden määrien voidaan olettaa kasvavan myös tulevaisuudessa. Hallintarekisteröityjen osakkeiden osinkoja maksetaan euromääräisesti ylivoimaisesti eniten yhteisöille, ja henkilöiden saamien osinkojen lukumäärä on ollut vakaassa laskussa viimeisen kolmen vuoden ajan.