ADHD vai ADHD:n kaltainen oireilu? : Fenomenografinen tutkimus ADHD-diagnoosin syitä koskevista käsityksistä
Peltonen, Saara (2025-01-14)
ADHD vai ADHD:n kaltainen oireilu? : Fenomenografinen tutkimus ADHD-diagnoosin syitä koskevista käsityksistä
Peltonen, Saara
(14.01.2025)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025022514261
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025022514261
Tiivistelmä
Pro gradu -tutkielmani tavoitteena on laadullisen tutkimuksen menetelmin selvittää, millaisia näkemyksiä ihmisillä on ADHD-diagnoosin taustalla olevista syistä. Näkemysten esiintymistä olen tutkinut ADHD-diagnoosin yleisyyttä käsittelevän tutkimusaineiston avulla. Tutkimusaineistona olen käyttänyt niin kutsuttua luonnollista aineistoa, joka koostuu kolmesta internetissä avoimesti nähtävillä olevasta keskusteluketjusta. Keskusteluihin osallistuneilla on ollut mahdollisuus laatia aihetta koskevat näkemyksensä täysin vapaamuotoisesti, mikä onkin tuottanut paitsi laajan näkemysten kirjon, myös erilaisia ADHD:n syitä kuvaavia lähestymistapoja. Tästä sisällöllisesti hedelmällisestä aineistosta olen luokitellut näkemykset ensin alatason kuvauskategorioiksi, joiden pohjalta olen laatinut ylätason kuvauskategoriat. Varsinaisia alatason kuvauskategorioita muodostui 20 kappaletta, joista yhdelle muodostui lisäksi yhdeksän tarkentavaa näkemystä. Kaikki alatason kuvauskategoriat olen sijoittanut aiheen lähestymistapaa ilmaisevien ylätason kuvauskategorioiden alle, joita muodostui 3 kappaletta. Tutkimustuloksia esittelen 6. kappaleessa.
Tutkielmani teoriaosiossa tarkastelen ADHD:ta paitsi asianmukaisesti diagnosoituna lääketieteellisenä häiriönä, myös yli- ja alidiagnosoituna häiriönä. Lisäksi teoriaosiossa nousee esiin, että ADHD ei ole nykypäivän moderni vitsaus, vaan sen juuret ovat nykypäivää taaempana. Aikajanan hahmottuminen onkin olennainen asia ADHD:n irrottamiseksi nykypäivän kohuotsikoista ja haitallisen medikalisaation käsitteestä, joka ADHD:n kontekstissa nousee erityisesti ylidiagnostiikkailmiön vuoksi herkästi esiin.
Tutkimusmetodologisesti tutkimukseni sijoittuu laadullisen tutkimuksen alaisuuteen, ja tutkimusmenetelmänä olen soveltanut fenomenografista analyysiä, joka soveltuu tiettyä ilmiötä koskevien erilaisten näkemysten tutkimiseen.
Tutkielmani teoriaosiossa tarkastelen ADHD:ta paitsi asianmukaisesti diagnosoituna lääketieteellisenä häiriönä, myös yli- ja alidiagnosoituna häiriönä. Lisäksi teoriaosiossa nousee esiin, että ADHD ei ole nykypäivän moderni vitsaus, vaan sen juuret ovat nykypäivää taaempana. Aikajanan hahmottuminen onkin olennainen asia ADHD:n irrottamiseksi nykypäivän kohuotsikoista ja haitallisen medikalisaation käsitteestä, joka ADHD:n kontekstissa nousee erityisesti ylidiagnostiikkailmiön vuoksi herkästi esiin.
Tutkimusmetodologisesti tutkimukseni sijoittuu laadullisen tutkimuksen alaisuuteen, ja tutkimusmenetelmänä olen soveltanut fenomenografista analyysiä, joka soveltuu tiettyä ilmiötä koskevien erilaisten näkemysten tutkimiseen.