CSRD-kestävyysraportointi palvelualan pörssiyhtiössä: Tutkimus pakollisen raportoinnin vaikutuksista ja soveltamisesta
Karttunen, Luca (2025-02-23)
CSRD-kestävyysraportointi palvelualan pörssiyhtiössä: Tutkimus pakollisen raportoinnin vaikutuksista ja soveltamisesta
(23.02.2025)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025030415722
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025030415722
Tiivistelmä
Vuodesta 2024 EU:n Corporate Sustainability Reporting Directive (CSRD) tuo tietyn kaavan mukaan luotavan kestävyysraportoinnin pakolliseksi yrityksille. Kestävyysraportointi tulee tehdä kyseiseltä tilikaudelta, jolloin yritysten tarvitsee ymmärtää arvoketjunsa ja määritellä olennaiset kestävyysaiheet toimintansa kannalta. Verrattuna edellisiin kestävyysraportteihin tämä raportti on luotu vertailtavuus ja luotettavuus edellä, jolloin yritysten tulee rakentaa raportti tiettyjen sääntelyiden mukaisesti, jonka jälkeen se tulee vielä tilintarkastajan varmennettavaksi. Vertailtavuuden tarkoituksena on tehdä raportista vertailukelpoinen yritysten ja niiden toimialojen välillä. Tutkielman kannalta tämä luokin kysymyksen sille, minkä tyyppisiä vaikutuksia raportin tekeminen tuo kohdeyritykselle ja minkälaisia haasteita yritys kohtaa raporttia tehdessä.
Tutkielman tarkoituksena on selvittää, kohtaavatko palvelualan yritykset haasteita laatiessaan uudenlaista kestävyysraporttia. Haasteiden tutkiminen tuo mahdollisesti esille kehityskohtia raportoinnille tulevaisuudessa. Osaltaan myös haasteita tarkastellessa on mahdollista erottaa puutteita raportoinnissa, joita saisi hyödynnettyä raportoinnin kehittämisessä. Kysymys avaa tien raportoitavan tiedon keruuseen ja sen mahdollisiin haasteisiin sekä kuinka yritys on pyrkinyt valmistautumaan tähän.
Tutkimusmenetelminä sovellettiin kirjallisuutta, lainsäädäntöä sekä aikaisempia tutkimuksia. Tutkielman empiria osuus toteutettiin puolistrukturoidulla haastattelulla, jossa haastateltiin neljää kestävyysraportoinnista vastaavaa henkilöä. Jokaisella haastateltavalla on oman osa-alueensa osaaminen, jonka avulla saadaan mahdollisimman laaja kuva kerättyä kestävyysraportoinnin koko prosessissa ilmenevistä haasteista.
Tutkimuksen pohjalta voidaan todeta, että kestävyysraportoinnin tuottaminen tuo useita erityyppisiä haasteita yritykselle, joista osa on suoraan yrityksen sisäisiä haasteita luoda ja kerätä tarpeellinen data, jonka raportin standardit vaativat. Muita havaittuja haasteita ovat ohjeiden epäselvyys, jolloin niiden yhdistäminen käytäntöön vaatii huomattavasti enemmän soveltamista sekä tulkitsemista. Näiden pohjalta nähdään, että kestävyysraportointia tulisi kehittää sekä tehdä siitä selkokielisempi, jotta sen laajeneminen pienempiin yrityksiin olisi onnistuvaa. Tulkinnanvaraisuuden esto on myös ensisijaisen tärkeää, jotta voidaan ylläpitää raportin vertailtavuutta myös toimialojen yli. Raportin kehittyessä ja käytäntöjen vakiintuessa odotetaan kuitenkin kestävyysraportin tuovan selkeästi luotettavampaa tietoa kestävyysaiheista sidosryhmille kuin aikaisemmat raportit.
Tutkimusaihe mahdollistaa useita uusia tutkimusaiheita ensimmäisen raportointivuoden jälkeen, jolloin voidaan tarkastella ovatko haasteet aiheuttaneet kestävyysraportoinnin vertailtavuuteen ja sen luotettavuuteen hankaluuksia. Lisäksi voidaan tutkia tulevien toimialakohtaisten vaatimusten tuomat muutokset raportoinnin luomisessa ja ovatko nämä auttaneet tämänhetkisissä haasteissa.
Tutkielman tarkoituksena on selvittää, kohtaavatko palvelualan yritykset haasteita laatiessaan uudenlaista kestävyysraporttia. Haasteiden tutkiminen tuo mahdollisesti esille kehityskohtia raportoinnille tulevaisuudessa. Osaltaan myös haasteita tarkastellessa on mahdollista erottaa puutteita raportoinnissa, joita saisi hyödynnettyä raportoinnin kehittämisessä. Kysymys avaa tien raportoitavan tiedon keruuseen ja sen mahdollisiin haasteisiin sekä kuinka yritys on pyrkinyt valmistautumaan tähän.
Tutkimusmenetelminä sovellettiin kirjallisuutta, lainsäädäntöä sekä aikaisempia tutkimuksia. Tutkielman empiria osuus toteutettiin puolistrukturoidulla haastattelulla, jossa haastateltiin neljää kestävyysraportoinnista vastaavaa henkilöä. Jokaisella haastateltavalla on oman osa-alueensa osaaminen, jonka avulla saadaan mahdollisimman laaja kuva kerättyä kestävyysraportoinnin koko prosessissa ilmenevistä haasteista.
Tutkimuksen pohjalta voidaan todeta, että kestävyysraportoinnin tuottaminen tuo useita erityyppisiä haasteita yritykselle, joista osa on suoraan yrityksen sisäisiä haasteita luoda ja kerätä tarpeellinen data, jonka raportin standardit vaativat. Muita havaittuja haasteita ovat ohjeiden epäselvyys, jolloin niiden yhdistäminen käytäntöön vaatii huomattavasti enemmän soveltamista sekä tulkitsemista. Näiden pohjalta nähdään, että kestävyysraportointia tulisi kehittää sekä tehdä siitä selkokielisempi, jotta sen laajeneminen pienempiin yrityksiin olisi onnistuvaa. Tulkinnanvaraisuuden esto on myös ensisijaisen tärkeää, jotta voidaan ylläpitää raportin vertailtavuutta myös toimialojen yli. Raportin kehittyessä ja käytäntöjen vakiintuessa odotetaan kuitenkin kestävyysraportin tuovan selkeästi luotettavampaa tietoa kestävyysaiheista sidosryhmille kuin aikaisemmat raportit.
Tutkimusaihe mahdollistaa useita uusia tutkimusaiheita ensimmäisen raportointivuoden jälkeen, jolloin voidaan tarkastella ovatko haasteet aiheuttaneet kestävyysraportoinnin vertailtavuuteen ja sen luotettavuuteen hankaluuksia. Lisäksi voidaan tutkia tulevien toimialakohtaisten vaatimusten tuomat muutokset raportoinnin luomisessa ja ovatko nämä auttaneet tämänhetkisissä haasteissa.