Akuutit virusperäiset hengitystieinfektiot keskolan henkilökunnalla : yhdeksän kuukauden kohorttiseuranta
Aavasalo, Eeli (2025-03-04)
Akuutit virusperäiset hengitystieinfektiot keskolan henkilökunnalla : yhdeksän kuukauden kohorttiseuranta
Aavasalo, Eeli
(04.03.2025)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025030616197
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025030616197
Tiivistelmä
Sairaalahoidon aikaiset akuutit hengitystieinfektiot ovat yleinen ongelma vastasyntyneiden hoidossa. Tiedetään, että sairaalaperäisiin virusinfektioihin liittyy keskosilla hankalammat oireet ja sairaalassaoloajan pitkittyminen. Lisäksi keskosten virusinfektiot voivat johtaa kroonisiin keuhko-ongelmiin, kuten astmaan tai toistuviin hengitystieinfektioihin. Terveydenhuollon työntekijät voivat välittää viruksia vastasyntyneille, kun heillä on oireinen tai oireeton akuutti ylähengitystieinfektio.
Tämän yhdeksän kuukauden kohorttitutkimuksen tarkoituksena oli tutkia oireisten ja oireettomien virusperäisten hengitystieinfektioiden esiintymistä ja etiologiaa keskolan työntekijöillä sekä arvioida, miten COVID-19-pandemia vaikutti tilanteeseen. Tutkimus toteutettiin Turun yliopistollisen keskussairaalan vastasyntyneiden teho-osastolla 8/2019–6/2020. Ajanjakso maaliskuusta kesäkuuhun sisältyi pandemia-aikaan. Nenänielunäytteitä kerättiin joka toinen tiistai keskolassa jokaiselta kyseisenä päivänä työskentelevältä henkilökunnan jäseneltä. Lisäksi koehenkilöt ottivat itse nenänielunäytteen, jos sairastuivat oireiseen ylähengitystieinfektioon kotioloissa.
Virus havaittiin 17:llä (3,5 %) oireettomista koehenkilöistä. COVID-19-sulun jälkeen havaittiin vain yksi viruspositiivinen oireeton jakso. Kaikkiaan henkilökunnalla ilmaantui 36 oireista ylähengitystieinfektiota (keskiarvo 0,5 henkilöä kohden), joista vain yksi viruspositiivinen oli pandemian aikainen.
Tutkimustuloksemme osastotyöntekijöiden oireettomien virusinfektioiden osalta (3,5 %) on yhteneväinen alan pioneeritutkimuksen kanssa. Pandemian aikaiset kansanterveyden ehkäisevät toimenpiteet ja henkilökohtaiset suojaustoimet vähensivät merkittävästi oireettomien ja oireisten virusperäisten hengitystieinfektoiden ilmaantuvuutta keskolassa. Healthcare-acquired viral acute respiratory infections (ARIs) are a common problem in neonatal care. Health-care workers may transmit viruses to neonates when having a symptomatic or asymptomatic ARI. This prospective nine-month repeated point-prevalence cohort study aimed to investigate the occurrence and aetiology of asymptomatic and symptomatic ARIs in health-care employees in a tertiary neonatal intensive care unit (NICU). Flocked nasal swabs were collected on every second Tuesday in a NICU from all personnel working on that day. Additionally, in the case of ARI symptoms, a nasal swab was self-collected by the study subjects. A virus was detected in 17 (3.5%) of the asymptomatic subjects. Altogether 36 symptomatic ARIs (mean 0.5 per person) were reported. Our data suggests that ARIs are not uncommon among NICU health-care workers and moreover are commonly asymptomatic. It is noteworthy that these individuals may transmit respiratory viruses to vulnerable neonates. Intensified infection control measures are recommended to promote patient safety.
Tämän yhdeksän kuukauden kohorttitutkimuksen tarkoituksena oli tutkia oireisten ja oireettomien virusperäisten hengitystieinfektioiden esiintymistä ja etiologiaa keskolan työntekijöillä sekä arvioida, miten COVID-19-pandemia vaikutti tilanteeseen. Tutkimus toteutettiin Turun yliopistollisen keskussairaalan vastasyntyneiden teho-osastolla 8/2019–6/2020. Ajanjakso maaliskuusta kesäkuuhun sisältyi pandemia-aikaan. Nenänielunäytteitä kerättiin joka toinen tiistai keskolassa jokaiselta kyseisenä päivänä työskentelevältä henkilökunnan jäseneltä. Lisäksi koehenkilöt ottivat itse nenänielunäytteen, jos sairastuivat oireiseen ylähengitystieinfektioon kotioloissa.
Virus havaittiin 17:llä (3,5 %) oireettomista koehenkilöistä. COVID-19-sulun jälkeen havaittiin vain yksi viruspositiivinen oireeton jakso. Kaikkiaan henkilökunnalla ilmaantui 36 oireista ylähengitystieinfektiota (keskiarvo 0,5 henkilöä kohden), joista vain yksi viruspositiivinen oli pandemian aikainen.
Tutkimustuloksemme osastotyöntekijöiden oireettomien virusinfektioiden osalta (3,5 %) on yhteneväinen alan pioneeritutkimuksen kanssa. Pandemian aikaiset kansanterveyden ehkäisevät toimenpiteet ja henkilökohtaiset suojaustoimet vähensivät merkittävästi oireettomien ja oireisten virusperäisten hengitystieinfektoiden ilmaantuvuutta keskolassa.