Nuorten elämään tyytyväisyys ja itsearvioitu syömisentaito
Voutilainen, Saara (2025-02-11)
Nuorten elämään tyytyväisyys ja itsearvioitu syömisentaito
(11.02.2025)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025031217236
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025031217236
Tiivistelmä
Aikaisemmissa tutkimuksissa on havaittu yhteys nuorten kokeman hyvinvoinnin ja heidän terveydentilansa sekä terveystottumuksiensa välillä. Elämään tyytyväisyys voidaan nähdä yksilön käsityksenä omasta elämästään suhteessa hänen tavoitteisiinsa, odotuksiinsa, normeihinsa ja huolenaiheisiinsa. Nuorten terveyshaasteet, esimerkiksi ylipaino, ovat kasvava ongelma erityisesti länsimaissa. Useiden terveyshaasteiden taustalla on erilaisia ruokakäyttäytymiseen liittyviä tekijöitä. Syömiskäyttäytyminen on ruuan hankkimiseen, valintaan, tuottamiseen ja kuluttamiseen liittyvää inhimillistä toimintaa, jota ohjaavat useat sisäiset ja ulkoiset tekijät. Nuorten terveystottumusten muodostumiseen vaikuttavista tekijöistä tarvitaan lisää tutkimustietoa.
Tämän pro gradu –tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää 11–13–vuotiaiden nuorten elämään tyytyväisyyden ja syömisen taidon välisiä yhteyksiä. Lisäksi tarkasteltiin millainen 11–13–vuotiaiden nuorten syömisen taito on ja miten erilaiset taustatekijät selittävät sitä.
Tutkimusaineisto on vuonna 2007 aloitetusta Hyvän kasvun avaimet -seurantatutkimuksesta. Tämän tutkimuksen aineisto muodostui 11–13 –vuotisseurannan nuorten ja heidän vanhempiensa kyselylomakkeiden tiedoista. Lopullinen aineisto koostui 444 nuoresta ja heidän vanhemmistaan. Nuorten syömisen taitoa arvioitiin Syömisen taito (ecSI 2.0) –mittarilla ja elämään tyytyväisyyttä arvioitiin Nuorten elämään tyytyväisyys (CW-SWBS) –mittarilla. Lisäksi tutkittiin nuorten taustatekijöiden, kuten sukupuolen, suhteellinen painoindeksin (BMI-SDS), nuoren kehonkuvan, perheen ruokailujen ja vanhempien koulutustason, yhteyttä nuorten syömisen taitoon. Pääanalyysimenetelmänä käytettiin lineaarista regressiomallia.
Tutkielmassa havaittiin, että tytöt olivat poikia syömisen taitoisempia; tytöistä kolme neljästä todettiin vastausten perusteella syömisen taitoisiksi, kun taas pojilla vastaava luku oli vajaa kaksi kolmesta. Syömisen taito oli myös yleisempää normaalipainoisilla nuorilla verrattuna ylipainoisiin nuoriin. Nuorten syömisen taito oli huomattavasti yleisempää niissä perheissä, joissa syötiin yhteinen ateria lähes päivittäin. Nuoret olivat keskimäärin hyvin tyytyväisiä omaan elämäänsä. Nuorten syömisen taito parani 3,4 pisteellä, kun elämään tyytyväisyys lisääntyi yhdellä yksiköllä vakioimattomassa lineaarisessa regressiomallissa. Tämä suunta toistui myös malleissa, joissa taustamuuttujat oli vakioitu.
Tämän tutkimuksen tuloksia voi hyödyntää esimerkiksi terveydenhuollon palvelujen suunnittelussa ja kehittämisessä, jotta nuorten yksilölliset tarpeet voidaan ottaa paremmin huomioon heihin kohdistuvassa terveysneuvonnassa ja ohjauksessa. Uusi tutkimustieto syömisen taitoon liittyvistä yhteyksistä voi esimerkiksi auttaa kohdentamaan terveysneuvontaa täsmällisemmin ravitsemusasioissa erityistä tukea tarvitseville nuorille.
Tämän pro gradu –tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää 11–13–vuotiaiden nuorten elämään tyytyväisyyden ja syömisen taidon välisiä yhteyksiä. Lisäksi tarkasteltiin millainen 11–13–vuotiaiden nuorten syömisen taito on ja miten erilaiset taustatekijät selittävät sitä.
Tutkimusaineisto on vuonna 2007 aloitetusta Hyvän kasvun avaimet -seurantatutkimuksesta. Tämän tutkimuksen aineisto muodostui 11–13 –vuotisseurannan nuorten ja heidän vanhempiensa kyselylomakkeiden tiedoista. Lopullinen aineisto koostui 444 nuoresta ja heidän vanhemmistaan. Nuorten syömisen taitoa arvioitiin Syömisen taito (ecSI 2.0) –mittarilla ja elämään tyytyväisyyttä arvioitiin Nuorten elämään tyytyväisyys (CW-SWBS) –mittarilla. Lisäksi tutkittiin nuorten taustatekijöiden, kuten sukupuolen, suhteellinen painoindeksin (BMI-SDS), nuoren kehonkuvan, perheen ruokailujen ja vanhempien koulutustason, yhteyttä nuorten syömisen taitoon. Pääanalyysimenetelmänä käytettiin lineaarista regressiomallia.
Tutkielmassa havaittiin, että tytöt olivat poikia syömisen taitoisempia; tytöistä kolme neljästä todettiin vastausten perusteella syömisen taitoisiksi, kun taas pojilla vastaava luku oli vajaa kaksi kolmesta. Syömisen taito oli myös yleisempää normaalipainoisilla nuorilla verrattuna ylipainoisiin nuoriin. Nuorten syömisen taito oli huomattavasti yleisempää niissä perheissä, joissa syötiin yhteinen ateria lähes päivittäin. Nuoret olivat keskimäärin hyvin tyytyväisiä omaan elämäänsä. Nuorten syömisen taito parani 3,4 pisteellä, kun elämään tyytyväisyys lisääntyi yhdellä yksiköllä vakioimattomassa lineaarisessa regressiomallissa. Tämä suunta toistui myös malleissa, joissa taustamuuttujat oli vakioitu.
Tämän tutkimuksen tuloksia voi hyödyntää esimerkiksi terveydenhuollon palvelujen suunnittelussa ja kehittämisessä, jotta nuorten yksilölliset tarpeet voidaan ottaa paremmin huomioon heihin kohdistuvassa terveysneuvonnassa ja ohjauksessa. Uusi tutkimustieto syömisen taitoon liittyvistä yhteyksistä voi esimerkiksi auttaa kohdentamaan terveysneuvontaa täsmällisemmin ravitsemusasioissa erityistä tukea tarvitseville nuorille.