Association between education and blood pressure control in older adults: a study of two Finnish generational cohorts born 20 years apart.

Abstract

Abstract

Background: This study compares the impact of educational attainment on blood pressure (BP) control in two Finnish cohorts of older adults, born 20 years apart. Methods: All 70-year-old residents of Turku, Finland, were surveyed in 1990 (1920- born TUVA cohort) and in 2010 (1940-born UTUVA cohort). Associations between education and BP were assessed using first ANOVA and post-hoc Tukey tests and then multiple linear regression, adjusted for age, gender, smoking, and body mass index. Analyses included 668 TUVA and 682 UTUVA participants.

Results: In the TUVA cohort (67.7% women, mean age 70.9), 77.7% had primary education only, compared to 54.1% in the UTUVA cohort (59.6% women, mean age 71.4). ANOVA revealed a significant association between education level and diastolic BP in the UTUVA cohort (p = 0.04). All other ANOVA results were nonsignificant (p ≥ 0.14). Tertiary education did not have a significant association with BP (p ≥ 0.0544). In regression analyses, each additional year of education in UTUVA correlated with a 0.36 mmHg decrease in systolic BP (p = 0.01) and a 0.32 mmHg decrease in diastolic BP (p < 0.001).

Conclusions: The 1920-born cohort demonstrated no significant differences in BP across education levels, whereas in the cohort born in 1940, higher education was associated with significant but small reductions in BP. These findings suggest that although education might have some effect on BP, the absolute differences across education levels are small. The relationship between education and BP is complex, influenced by lifestyle choices and healthcare access, and requires further exploration.

Tausta:

Verenpainetaudin esiintyvyys korreloi positiivisesti iän kanssa, erityisesti yli 65-vuotialla ja sitä vanhemmilla. Iän lisäksi verenpainetaudin kehittymiseen vaikuttavat vahvasti myös monet muut hyvin tunnetut riskitekijät, kuten ylipaino, tupakointi, suolan runsas käyttö sekä vähäinen liikunta. Sen sijaan sosioekonomisten tekijöiden, kuten koulutuksen tai tulotason, vaikutus iäkkäiden verenpaineen hallintaan on nykytiedon valossa vielä varsin epäselvä. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli verrata koulutustason vaikutusta verenpaineen hallintaan kahdessa suomalaisessa ikääntyneiden kohortissa. Menetelmät: Tässä tutkimuksessa hyödynnettiin Turun vanhustutkimuksen (TUVA) ja Turun uuden vanhustutkimuksen (UTUVA) aineistoja. Vuonna 1920 syntyneiden TUVA-kohortti muodostettiin kutsumalla kaikki 70-vuotiaat turkulaiset tutkittavaksi vuonna 1990. UTUVA-kohortti muodostettiin vuonna 2010 vastaavasti 1940-luvulla syntyneistä turkulaisista. Tässä tutkimuksessa arvioitiin koulutuksen ja verenpaineen välisiä yhteyksiä ensin ANOVA- ja posthoc Tukey -testeillä ja sen jälkeen monimuuttujaisella lineaarisella regressiolla, joka mukautettiin iän, sukupuolen, tupakoinnin ja painoindeksin mukaan. Analyyseihin osallistui 668 TUVA- ja 682 UTUVA-osallistujaa.

Tulokset: TUVA-kohortissa (67,7 % naisia, keski-ikä 70,9 vuotta) 77,7 % oli suorittanut vain peruskoulutuksen, kun taas UTUVA-kohortissa (59,6 % naisia, keski-ikä 71,4 vuotta) vastaava osuus oli 54,1 %. ANOVA-testi osoitti merkittävän yhteyden koulutustason ja diastolisen verenpaineen välillä UTUVA-kohortissa (p = 0,04). Kaikki muut ANOVA-tulokset olivat tilastollisesti eimerkitseviä (p ≥ 0,14). Korkeakoulutuksen yhteys verenpaineeseen ei ollut merkitsevä (p ≥ 0,0544). Regressioanalyyseissä jokainen lisäkoulutusvuosi oli yhteydessä 0,36 mmHg:n verran matalampaan systoliseen (p = 0,01) ja 0,32 mmHg:n verran matalampaan diastoliseen (p < 0,001) verenpaineeseen UTUVA-kohortissa. Johtopäätökset: Vuonna 1920 syntyneessä turkulaisessa kohortissa ei havaittu merkittäviä eroja verenpaineessa koulutustasojen välillä, kun taas vuonna 1940 syntyneessä turkulaisessa kohortissa koulutuksella oli tilastollisesti merkitsevä mutta kliinisesti verraten vähäinen käänteinen yhteys verenpaineen kanssa. Tulosten perusteella absoluuttiset verenpainetasojen erot koulutustasojen välillä ovat verraten pieniä turkulaisilla ikääntyneillä, ja verenpainetaudin ehkäisyn ja hoidon voidaan katsoa toteutuvan varsin tasaisesti heidän kohdallaan. Koulutuksen ja verenpaineen välinen suhde on monimutkainen; siihen vaikuttavat elämäntavat ja terveydenhuollon saatavuus. Aihe vaatii lisätutkimusta paitsi Suomessa myös muissa maissa erilaisissa maantieteellisissä ympäristöissä