Hyvitys yhteistalouden hyväksi annetusta panoksesta ja sen saamisen edellytyksistä avoerossa
Iso-Markku, Linda (2025-03-12)
Hyvitys yhteistalouden hyväksi annetusta panoksesta ja sen saamisen edellytyksistä avoerossa
(12.03.2025)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025031718684
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025031718684
Tiivistelmä
Lainopillisen tutkielman tarkoituksena on selvittää avopuolisoiden yhteistalouden purkamisesta annetun lain (26/2011, avoliittolaki) 8 §:n mukaisen hyvityksen edellytyksiä tarkastelemalla korkeimman oikeuden ja hovioikeuden ratkaisuja. Avoliittolaki on tullut voimaan 1.4.2011 ja se soveltuu avoliiton päättymistilanteissa. Avoliittolaki voi tulla sovellettavaksi siten avopuolison kuoleman tai avoeron johdosta. Avoliittolaki ei sovellu kuitenkaan kaikkiin avoliittoihin. Avoliiton tulee täyttää kaikki avoliiton osatekijät: parisuhde, yhteisasuminen ja yhteistalous. Lisäksi toisen lisäelementeistä tulee täyttyä: yhteistaloudessa asuminen vähintään viiden vuoden ajan tai avoparilla on tai ollut yhteisessä huollossa oleva lapsi. Hyvitysvaatimus tulee esittää ajoissa, koska hyvitysvaatimus vanhenee kolmen vuoden kuluessa avoliiton päättymisestä.
Avopuolisolla on perusteettoman edun palautusta koskevien siviilioikeudellisten periaatteiden ja oikeuskäytännön nojalla oikeus saada kohtuullinen korvaus tekemästään työstä toisen avopuolison hyväksi, sijoittamistaan varoista toisen avopuolison omaisuuteen tai muutoin tilanteissa, joissa hän on parantanut toisen avopuolison varallisuutta. Perusteettoman edun palautuksella, kuten myös hyvityksellä, on kolme edellytystä, joiden tulee kaikkien täyttyä: edun syntyminen, edun perusteettomuus ja hyötyminen toisen kustannuksella. Perusteettoman edun voidaan katsoa syntyvän henkilön varallisuusarvon kasvaessa tai velkojen tai rasitusten vähentyessä. Hyvitys linkittyy vahvasti perusteettoman edun palauttamiseen. Mikäli avopuolisolla olisi ollut oikeus saada hyvitystä ennen avoliittolain säätämistä perusteettoman edun palautusta koskevan opin perusteella, on hänellä edelleen sama oikeus saada hyvitystä avoliittolain säätämisen jälkeenkin avoliittolain 8 §:n nojalla. Tutkielmassa lähestytään avoliittolain mukaisen hyvityksen edellytysten täyttymistä hyvitystä koskevan oikeuskäytännön lisäksi perusteetonta edun palautusta koskevan oikeuskäytännön kautta.
Avoliittolain 8 §:n mukaan avopuolisolla on oikeus hyvitykseen, jos hän on yhteistalouden hyväksi antamallaan panoksella auttanut toista avopuolisoa kartuttamaan tai säilyttämään tämän omaisuutta siten, että yhteistalouden purkaminen yksinomaan omistussuhteiden perusteella johtaisi perusteettoman edun saamiseen toisen kustannuksella. Tyypillisimpiä hyvitystilanteita ovat toisen omaisuuteen kohdistuva rahallinen panostus tai työ, esimerkiksi remontin muodossa. Hyvitystä ei voi saada esimerkiksi tilanteissa, joissa hyvitysmäärä on vähäinen tai avopuolisoiden antamat panokset ovat tasapainossa.
Lopuksi on todettava, että elämä voi yllättää ja avoliitto voi jätätä avopuolison täysin tyhjän päälle. Avoliitossa ei ole samanlaista suojaa kuin avioliitossa. Avopuolison tärkein suojautumisvaltti on sopimusvapaus: avopuolison kannattaakin varautua avoeron päättymiseen sopimuksen tai testamentin muodossa.
Avopuolisolla on perusteettoman edun palautusta koskevien siviilioikeudellisten periaatteiden ja oikeuskäytännön nojalla oikeus saada kohtuullinen korvaus tekemästään työstä toisen avopuolison hyväksi, sijoittamistaan varoista toisen avopuolison omaisuuteen tai muutoin tilanteissa, joissa hän on parantanut toisen avopuolison varallisuutta. Perusteettoman edun palautuksella, kuten myös hyvityksellä, on kolme edellytystä, joiden tulee kaikkien täyttyä: edun syntyminen, edun perusteettomuus ja hyötyminen toisen kustannuksella. Perusteettoman edun voidaan katsoa syntyvän henkilön varallisuusarvon kasvaessa tai velkojen tai rasitusten vähentyessä. Hyvitys linkittyy vahvasti perusteettoman edun palauttamiseen. Mikäli avopuolisolla olisi ollut oikeus saada hyvitystä ennen avoliittolain säätämistä perusteettoman edun palautusta koskevan opin perusteella, on hänellä edelleen sama oikeus saada hyvitystä avoliittolain säätämisen jälkeenkin avoliittolain 8 §:n nojalla. Tutkielmassa lähestytään avoliittolain mukaisen hyvityksen edellytysten täyttymistä hyvitystä koskevan oikeuskäytännön lisäksi perusteetonta edun palautusta koskevan oikeuskäytännön kautta.
Avoliittolain 8 §:n mukaan avopuolisolla on oikeus hyvitykseen, jos hän on yhteistalouden hyväksi antamallaan panoksella auttanut toista avopuolisoa kartuttamaan tai säilyttämään tämän omaisuutta siten, että yhteistalouden purkaminen yksinomaan omistussuhteiden perusteella johtaisi perusteettoman edun saamiseen toisen kustannuksella. Tyypillisimpiä hyvitystilanteita ovat toisen omaisuuteen kohdistuva rahallinen panostus tai työ, esimerkiksi remontin muodossa. Hyvitystä ei voi saada esimerkiksi tilanteissa, joissa hyvitysmäärä on vähäinen tai avopuolisoiden antamat panokset ovat tasapainossa.
Lopuksi on todettava, että elämä voi yllättää ja avoliitto voi jätätä avopuolison täysin tyhjän päälle. Avoliitossa ei ole samanlaista suojaa kuin avioliitossa. Avopuolison tärkein suojautumisvaltti on sopimusvapaus: avopuolison kannattaakin varautua avoeron päättymiseen sopimuksen tai testamentin muodossa.