Varojenjako sijoitetun vapaan oman pääoman rahastosta ennen ja jälkeen yritysjärjestelyiden

Abstract

Tutkielmassa tarkastellaan varojenjakoa osakeyhtiön vapaan oman pääoman rahastosta (SVOP-rahasto). Varojenjakoon SVOP-rahastosta sovelletaan lähtökohtaisesti osinkoa koskevia säännöksiä, mutta tuloverolain 45 a §:ssä sekä elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 6 c §:ssä säädettyjen edellytysten täyttyessä varojenjakoa voidaan kuitenkin käsitellä verotuksessa luovutuksena. Etenkin osakkeenomistajana olevan luonnollisen henkilön verotuksessa sillä, verotetaanko varojenjako osinkona vai luovutuksena, voi olla suurikin merkitys.

Tutkielman tavoitteena on antaa kattava käsitys varojenjaon luovutuksena verottamisen edellytyksistä jaettaessa varoja osakeyhtiön sijoitetun vapaan oman pääoman rahastosta. Luovutuksena verottamista koskeviin edellytyksiin voi liittyä tulkinnanvaraisuuksia muun muassa varojen saajaan, tehtyyn pääomasijoitukseen, sijoituksen tekoajankohtaan sekä edellytysten täyttymisestä annettavaan selvitykseen liittyen. Lisäksi tulkinnallisia ongelmia voi liittyä tilanteisiin, joissa varoja jaetaan suunnatusti tietyille osakkeenomistajille osakeomistuksista poikkeavassa suhteessa sekä tilanteisiin, joissa SVOP-rahastoon on tehty eri aikaisesti pääomasijoituksia useiden eri osakkeenomistajien toimesta.

Tutkielman tavoitteena on lisäksi selvittää yritysjärjestelyiden vaikutuksista sijoitetun vapaan oman pääoman rahastosta tehtävään varojenjakoon. Yritysjärjestelyiden osalta tutkielmassa keskitytään yleisimpiin järjestelyihin eli sulautumiseen, jakautumiseen, liiketoimintasiirtoon sekä osakevaihtoon. Yritysjärjestelyiden yhteydessä voi muodostua uusia vapaan oman pääoman eriä merkittäessä osakkeiden merkintähinta kokonaan tai osittain sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon. Järjestelyiden yhteydessä muodostuneen SVOP-rahaston palautukseen voi liittyä tulkinnanvaraisuutta esimerkiksi siihen, katsotaanko järjestelyn yhteydessä muodostuvan tuloverolain ja elinkeinoverolain säännöksissä tarkoitettu uusi pääomasijoitus. Lisäksi ennen järjestelyitä tehdyn pääomasijoituksen palauttamiseen voi liittyä tulkinnanvaraisuuksia muun muassa siihen, pidetäänkö varojensaajaa alkuperäisen sijoituksen tehneenä verovelvollisena sekä pidetäänkö varoja jakavaa yhtiötä samana yhtiötä mihin alkuperäinen pääomasijoitus on tehty.

Tutkielman tarkastelutapa on pääsääntöisesti vero-oikeudellinen, mutta verotuksen ja yhtiöoikeuden läheisen liitännän vuoksi tutkielmassa on tarkasteltu myös yhtiöoikeudellisia näkökulmia. Tutkielmassa on sovellettu pääasiallisesti lainopillista eli oikeusdogmaattista tutkimusmenetelmää. Lähdeaineistona tutkielmassa on käytetty voimassa olevaa lainsäädäntöä, lain valmisteluaineistoa, kuten hallituksen esityksiä ja valtiovarainvaliokunnan mietintöjä sekä tutkielman kannalta relevanttia oikeuskäytäntöä, oikeuskirjallisuutta ja viranomaisten antamia ohjeita, kuten Verohallinnon syventäviä ohjeita.

Lisäksi kuten tutkielmassa on havaittu, jotta pääomasijoituksen kulusta yhtiöstä toiseen sekä siitä, että varojenjaossa palautetaan verovelvollisen tiettynä ajankohtana tekemä pääomasijoitus voidaan antaa luotettava selvitys, on pääomasijoitus kyettävä erittelemään yhtiöön tehdyistä muista pääomasijoituksista sekä varoista. Tästä johtuen jo pääomasijoituksen tekemisen yhteydessä sekä ennen varojenjakoa huomiota tulisikin kiinnittää verolainsäädännön ja yhtiöoikeuden lisäksi myös kirjanpidollisiin kirjauksiin.