Häiritsevän käyttäytymisen ja vertaissuhteiden välinen yhteys yhdeksännen luokan oppilailla
Läärä, Emma (2025-02-21)
Häiritsevän käyttäytymisen ja vertaissuhteiden välinen yhteys yhdeksännen luokan oppilailla
Läärä, Emma
(21.02.2025)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025031818963
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025031818963
Tiivistelmä
Tieto siitä, minkälaista oppilaiden häiritsevä käyttäytyminen on ja kuinka yleistä se on, on olennaista kasvatustieteellisestä näkökulmasta, koska häiritsevä käyttäytyminen ja siitä aiheutuvat työrauhan ongelmat ovat olleet pinnalla vuosikymmenien ajan. Vertaissuhteet ovat nuorelle merkityksellinen tekijä kasvun ja kehittymisen kannalta. Vertaissuhteilla sekä häiritsevän käyttäytymisen välillä on todettu olevan yhteyttä. Tässä tutkimuksessa selvitettiin yhdeksännen luokan oppilaiden häiritsevää käyttäytymistä, vertaissuhteita ja näiden välisiä yhteyksiä. Lisäksi tutkimuksessa tarkasteltiin häiritsevän käyttäytymisen sukupuolieroja. Tutkimuksessa keskitytään oppilaiden omiin itsearviointeihin häiritsevästä käyttäytymisestä ja vertaissuhteista, jotta saadaan tietoa oppilaiden omista näkemyksistä.
Tämä tutkimus toteutettiin kvantitatiivisena kyselytutkimuksena yhdessä yläkoulussa Varsinais-Suomen alueella. Tutkimukseen osallistui yhteensä 110 yhdeksännen luokan oppilasta. Tutkimusaineiston kerääminen toteutettiin sähköisellä Webropol -lomakkeella. Kyselylomake pohjautui Karimyn ym. (2018) DISBA-mittariin häiritsevästä käyttäytymisestä (Disruptive behavior scale for adolescents) ja Aydogdun ym. (2021) mittariin vertaissuhteista. Kyselylomake koostui väittämistä, joissa oppilaat arvioivat omaa häiritsevää käyttäytymistään koulussa sekä omia vertaissuhteitaan. Aineisto analysoitiin käyttääen monipuolisia tilastollisia testejä, kuten korrelaatioanalyysiä ja T-testejä.
Tutkimustulokset osoittivat, että yhdeksännen luokan oppilailla ei ilmennyt oman arvionsa mukaan häiritsevää käyttäytymistä ollenkaan tai vain lievästi. Lisäksi vertaissuhteet olivat suhteellisen hyvät. Tulokset osoittivat myös sen, että häiritsevän käyttäytymisen ja vertaissuhteiden väliltä löytyi yhteyksiä. Häiritsevän käyttäytymisen sukupuolieroista ei löytynyt tilastollisesti merkitseviä eroja.
Tämän tutkimuksen avulla saadaan tärkeää tietoa koulussa ilmenevästä häiritsevästä käyttäytymisestä sekä oppilaiden vertaissuhteista. Tulokset voivat hyödyttää muun muassa opettajia havainnoimaan luokkansa vertaissuhteita ja edistämään niitä, esimerkiksi ryhmäytymisten avulla. Panostamalla oppilaiden vertaissuhteisiin ja huomioimalla ne oppilaat, joilla on vertaissuhteissa ongelmia, voidaan pyrkiä vähentämään koulussa tapahtuvaa häiritsevää käyttäytymistä. Erityistä huomiota tulisi kiinnittää oppilaisiin, jotka kokevat jäävänsä vertaissuhteissa ulkopuolisiksi.
Tämä tutkimus toteutettiin kvantitatiivisena kyselytutkimuksena yhdessä yläkoulussa Varsinais-Suomen alueella. Tutkimukseen osallistui yhteensä 110 yhdeksännen luokan oppilasta. Tutkimusaineiston kerääminen toteutettiin sähköisellä Webropol -lomakkeella. Kyselylomake pohjautui Karimyn ym. (2018) DISBA-mittariin häiritsevästä käyttäytymisestä (Disruptive behavior scale for adolescents) ja Aydogdun ym. (2021) mittariin vertaissuhteista. Kyselylomake koostui väittämistä, joissa oppilaat arvioivat omaa häiritsevää käyttäytymistään koulussa sekä omia vertaissuhteitaan. Aineisto analysoitiin käyttääen monipuolisia tilastollisia testejä, kuten korrelaatioanalyysiä ja T-testejä.
Tutkimustulokset osoittivat, että yhdeksännen luokan oppilailla ei ilmennyt oman arvionsa mukaan häiritsevää käyttäytymistä ollenkaan tai vain lievästi. Lisäksi vertaissuhteet olivat suhteellisen hyvät. Tulokset osoittivat myös sen, että häiritsevän käyttäytymisen ja vertaissuhteiden väliltä löytyi yhteyksiä. Häiritsevän käyttäytymisen sukupuolieroista ei löytynyt tilastollisesti merkitseviä eroja.
Tämän tutkimuksen avulla saadaan tärkeää tietoa koulussa ilmenevästä häiritsevästä käyttäytymisestä sekä oppilaiden vertaissuhteista. Tulokset voivat hyödyttää muun muassa opettajia havainnoimaan luokkansa vertaissuhteita ja edistämään niitä, esimerkiksi ryhmäytymisten avulla. Panostamalla oppilaiden vertaissuhteisiin ja huomioimalla ne oppilaat, joilla on vertaissuhteissa ongelmia, voidaan pyrkiä vähentämään koulussa tapahtuvaa häiritsevää käyttäytymistä. Erityistä huomiota tulisi kiinnittää oppilaisiin, jotka kokevat jäävänsä vertaissuhteissa ulkopuolisiksi.