Oppilaiden kohtaama perheväkivalta ja sen yhteys koulukiusaamiseen ja oppimisvaikeuksiin

Abstract

Tässä tutkimuksessa tarkastellaan perheväkivallan yhteyksiä nuorten taustatekijöihin, koulukiusaamiseen sekä koulunkäyntiin liittyviin vaikeuksiin. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, onko henkisen ja fyysisen perheväkivallan kokemus yhteydessä sukupuoleen, luokka-asteeseen, ikään, syntyperään ja sosioekonomiseen asemaan. Lisäksi tutkittiin, miten perheväkivalta on yhteydessä koulukiusaamiseen osallistumiseen ja kiusatuksi joutumiseen sekä siihen, selittääkö perheväkivallan kokeminen koulukiusaamisen todennäköisyyttä. Kolmanneksi tarkasteltiin perheväkivallan yhteyttä koulunkäyntiin liittyviin vaikeuksiin ja sitä, vaihteleeko yhteys eri taustatekijöiden mukaan. Tutkimusaineistona käytettiin Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen vuonna 2019 keräämää kouluterveyskyselyä (FSD3551), joka kattaa peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaat sekä lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijat. Aineisto on saatu Yhteiskuntatieteellisestä tietoarkistosta käyttöluvan perusteella, ja sen käsittelyssä on huomioitu eettiset näkökulmat. Aineiston analyysiin käytettiin SPSS-ohjelmistoa, ja menetelminä sovellettiin ristiintaulukointia, khiin neliö -testiä, Spearmanin korrelaatioanalyysiä ja logistista regressioanalyysiä. Ristiintaulukoinnin ja khiin neliö -testin avulla tarkasteltiin muuttujien välistä riippuvuutta, Spearmanin korrelaatioanalyysillä arvioitiin muuttujien välistä järjestysasteikollista yhteyttä. Tulosten analysoinnissa huomioitiin p-arvot. Logistisella regressioanalyysillä selvitettiin perheväkivallan yhteyksiä nuorten koulukiusaamiseen. Tutkimustulokset osoittivat, että fyysisen ja henkisen perheväkivallan yhteys taustatekijöihin oli tilastollisesti merkitsevä. Perheväkivallan esiintyvyys vaihteli sukupuolen, iän, luokka-asteen, syntyperän ja sosioekonomisen aseman perusteella. Sosioekonominen asema määriteltiin vanhempien koulutustason – äidin ja isän koulutusta tarkasteltiin erikseen – sekä perheen taloudellisen tilanteen mukaan. Tulokset osoittivat, että henkinen perheväkivalta on yleisempää kuin fyysinen perheväkivalta kaikissa tarkastelluissa ryhmissä riippumatta siitä, esiintyikö väkivaltaa satunnaisesti vai toistuvasti. Erityisen alttiita henkiselle väkivallalle olivat tytöt, yläasteen oppilaat, matalan koulutustason omaavien vanhempien lapset, ulkomaalaistaustaiset, alaikäiset sekä heikossa taloudellisessa asemassa olevat oppilaat. Tämä korostaa henkisen väkivallan yleisyyttä perheväkivallan muotona ja sen yhteyttä useisiin riskitekijöihin. Lisäksi sekä henkinen että fyysinen perheväkivalta olivat yhteydessä koulukiusaamiseen sekä kiusaajana toimimiseen että kiusatuksi joutumiseen, ja nämä yhteydet vaihtelivat taustatekijöiden mukaan. Regressioanalyysin tulokset osoittavat, että perheväkivallan kokeminen kasvattaa todennäköisyyttä joutua koulukiusatuksi tai osallistua kiusaamiseen. Fyysinen perheväkivalta oli tässä yhteydessä vahvempi ennustaja kuin henkinen perheväkivalta. Tulokset vahvistavat, että perheväkivallan ja koulukiusaamisen välinen yhteys on itsenäinen muista taustatekijöistä riippumatta, mutta tietyt taustatekijät voivat edelleen kasvattaa riskiä. Sama ilmiö havaittiin myös perheväkivallan ja koulunkäyntiin liittyvien vaikeuksien yhteydessä eri taustatekijöiden mukaisesti. Tulokset osoittavat, että sekä fyysisellä että henkisellä perheväkivallalla on tilastollisesti merkitsevä yhteys oppimisvaikeuksiin, mutta henkisen perheväkivallan yhteys on vahvempi.