Kofeiinipitoisten juomien ja tupakkatuotteiden käytön, sekä sosioekonomisen taustan yhteys lasten levottomuuteen, keskittymisvaikeuksiin ja oppimisvaikeuksiin
Marenkov, Juri (2025-03-19)
Kofeiinipitoisten juomien ja tupakkatuotteiden käytön, sekä sosioekonomisen taustan yhteys lasten levottomuuteen, keskittymisvaikeuksiin ja oppimisvaikeuksiin
Marenkov, Juri
(19.03.2025)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025032621473
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025032621473
Tiivistelmä
Tämän tutkielman tarkoituksena oli selvittää kofeiinipitoisten juomien ja tupakkatuotteiden käytön sekä tupakansavulle altistumisen yhteyttä lasten levottomuuteen, keskittymisvaikeuksiin ja oppimisvaikeuksiin. Lisäksi selvitettiin, onko sosioekonomisella taustalla vaikutuksia oireiden esiintyvyyteen. Tutkimuksessa käytettiin Prof. Tuula Putuksen keräämää kyselytutkimusaineistoa vuodelta 2018, jonka kohderyhmänä olivat yläkouluikäiset oppilaat. Puhdistetussa aineistossa oli yhteensä 3854 oppilasta 31:stä eri koulusta.
Tutkimuksessa levottomuutta ja keskittymisvaikeuksia viikoittain tai sitä useammin ilmeni noin joka kolmannella lapsella eli 34,0 % ja 29,9 % vastaavasti. Oppimisvaikeuksien osalta luku oli hieman alhaisempi 21,4 %. Kofeiini on maailman käytetyin piristävä aine, mikä näkyi myös tämän tutkielman tuloksissa. Vain 21,6 % lapsista ilmoitti, että ei käytä lainkaan kofeiinia sisältäviä tuotteitta. Päivittäin näitä tuotteitta ilmoitti käyttävän 6–11 % lapsista. Tutkimuksessa havaittiin kofeiinin mahdollinen negatiivinen yhteys levottomuuteen,keskittymisvaikeuksiin ja oppimisvaikeuksiin. Runsaasti kofeiinipitoisia juomia käyttävillä lapsilla ilmeni kaikkia kolmea oiretta useammin kuin satunnaisesti kofeiinia käyttävillä. Vähiten oireita raportoivat lapset, jotka eivät käyttäneet lainkaan kofeiinia sisältäviä juomia. Tupakoivien lasten osuus tutkimuksessa oli pieni. Satunnaisesti tupakoivia oli noin 2 % ja säännöllisesti noin 1 %. Lisäksi 48,9 % lapsista raportoi altistuvan muiden aiheuttamalle tupakansavulle vähintään satunnaisesti ja heistä 8–12 % usein tai päivittäin. Kaikkia kolmea oiretta esiintyi eniten säännöllisesti tupakoivien joukossa, vaikkakin merkitys koko tutkimusryhmän kannalta oireisiin lienee rajallinen. Yllättäen passiivisella tupakoinnilla oli vahva yhteys levottomuuteen ja oppimisvaikeuksiin. Jäi kuitenkin epäselväksi, johtuuko oireiden esiintyminen altistumisesta nikotiinille vai muista sosiaalisista tekijöistä. Sosioekonomisen aseman yhteysoireisiin tutkimuksessa näyttäytyi vähäiseksi, erot olivat vain 1–3 % luokkaa. Vähiten oireita raportoivat korkean tulotason alueella asuvat ja eniten keskiverto tulotasoiset.
Tässä tutkielmassa saadut tulokset ovat linjassa aikaisempiin tutkimuksiin, joissa on käsitelty kofeiinin ja tupakkatuotteiden negatiivista yhteyttä lasten oppimiseen ja keskittymiseen. Lisää tutkimusta sosioekonomisen aseman vaikutuksista oireisiin vielä tarvitaan.
Tutkimuksessa levottomuutta ja keskittymisvaikeuksia viikoittain tai sitä useammin ilmeni noin joka kolmannella lapsella eli 34,0 % ja 29,9 % vastaavasti. Oppimisvaikeuksien osalta luku oli hieman alhaisempi 21,4 %. Kofeiini on maailman käytetyin piristävä aine, mikä näkyi myös tämän tutkielman tuloksissa. Vain 21,6 % lapsista ilmoitti, että ei käytä lainkaan kofeiinia sisältäviä tuotteitta. Päivittäin näitä tuotteitta ilmoitti käyttävän 6–11 % lapsista. Tutkimuksessa havaittiin kofeiinin mahdollinen negatiivinen yhteys levottomuuteen,keskittymisvaikeuksiin ja oppimisvaikeuksiin. Runsaasti kofeiinipitoisia juomia käyttävillä lapsilla ilmeni kaikkia kolmea oiretta useammin kuin satunnaisesti kofeiinia käyttävillä. Vähiten oireita raportoivat lapset, jotka eivät käyttäneet lainkaan kofeiinia sisältäviä juomia. Tupakoivien lasten osuus tutkimuksessa oli pieni. Satunnaisesti tupakoivia oli noin 2 % ja säännöllisesti noin 1 %. Lisäksi 48,9 % lapsista raportoi altistuvan muiden aiheuttamalle tupakansavulle vähintään satunnaisesti ja heistä 8–12 % usein tai päivittäin. Kaikkia kolmea oiretta esiintyi eniten säännöllisesti tupakoivien joukossa, vaikkakin merkitys koko tutkimusryhmän kannalta oireisiin lienee rajallinen. Yllättäen passiivisella tupakoinnilla oli vahva yhteys levottomuuteen ja oppimisvaikeuksiin. Jäi kuitenkin epäselväksi, johtuuko oireiden esiintyminen altistumisesta nikotiinille vai muista sosiaalisista tekijöistä. Sosioekonomisen aseman yhteysoireisiin tutkimuksessa näyttäytyi vähäiseksi, erot olivat vain 1–3 % luokkaa. Vähiten oireita raportoivat korkean tulotason alueella asuvat ja eniten keskiverto tulotasoiset.
Tässä tutkielmassa saadut tulokset ovat linjassa aikaisempiin tutkimuksiin, joissa on käsitelty kofeiinin ja tupakkatuotteiden negatiivista yhteyttä lasten oppimiseen ja keskittymiseen. Lisää tutkimusta sosioekonomisen aseman vaikutuksista oireisiin vielä tarvitaan.