Antibioottihoidon vaikutus akuutin otiitin aiheuttamaan korvakipuun
Ojala, Aino (2025-03-27)
Antibioottihoidon vaikutus akuutin otiitin aiheuttamaan korvakipuun
Ojala, Aino
(27.03.2025)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025040824976
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025040824976
Tiivistelmä
Akuutti otiitti on yleisin sairastettu bakteeri-infektio varhaislapsuudessa ja yleisin syy antibioottihoidon määräämiseen lapselle. Yleensä akuutti otiitti kehittyy komplikaationa viruksen aiheuttaman ylähengitystieinfektion yhteydessä. Antibioottihoito amoksisilliini- klavulaanihapolla nopeuttaa akuutin otiitin yleisoireiden paranemista. Keskeisin oire on usein korvakipu, jonka voimakkuuden arviointi voi pienillä lapsilla olla vaikeaa. Pienten lasten kivun arvioinnin helpottamiseksi on luotu erilaisia kipuasteikkoja, joista kipukasvot-asteikko, Faces Pain Scale-Revised (FPS-R) sopii lapsen itsearvioinnin lisäksi myös vanhempien ja ammattilaisten havainnointitarkoitukseen.
Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, nopeuttaako antibioottihoito akuutin otiitin aiheuttaman korvakivun lievittymistä. Tutkimme kivun voimakkuutta ja kivun kestoa. Tutkimuksessa käytetään Turun yliopistollisen keskussairaalan Lasten ja nuorten klinikan Pikkunorsu-korvatulehdustutkimuksessa kerättyä aineistoa, jossa tutkittiin vuosien 2006–2008 välillä akuutin otiitin diagnostiikkaa ja antibioottihoidon tehokkuutta 6–35 kuukauden ikäisillä lapsilla. Tutkimukseen sopivien lasten valintakriteereinä olivat akuutin välikorvatulehduksen oireet sekä vanhempien epäily välikorvatulehduksesta. Lapset, joilla todettiin välikorvatulehdus, osallistuivat satunnaistettuun kaksoissokkotutkimukseen, jossa puolet saivat hoitona amoksisilliini-klavulaanihappoa ja puolet lumelääkettä. Tutkimusaineistomme koostui 266 potilaasta, joiden vanhemmat olivat arvioineet akuuttia otiittia sairastaneiden lasten kivun voimakkuutta täyttämällä ja palauttamalla FPS-R-oirepäiväkirjan.
V oimakkaimmillaan kipu oli lähtötilanteessa ennen vanhemmille annettuja kipulääkeohjeistuksia, jolloin antibioottiryhmän kivun voimakkuuden keskiarvo oli 5,20 keskihajonta (SD) 2,56 ja lumelääkeryhmän kivun voimakkuuden keskiarvo 5,71 (SD 2,81). Tutkimuksen päättymisvuorokautena kivun voimakkuus oli hieman lievempää antibioottia saaneessa ryhmässä. Antibioottiryhmän kivun voimakkuuden keskiarvo oli 0,29 (SD 1,15) ja lumelääkeryhmän keskiarvo 0,64 (SD 1,25) (P=0,038). Antibioottiryhmässä kivun kesto oli keskimäärin kaksi vuorokautta ja lumeryhmässä kolme vuorokautta (P=0,07).
Yhteenvetona voidaan todeta, että antibioottihoito saattaa vaikuttaa korvakivun nopeampaan lievittymiseen lumelääkkeeseen verrattuna. Ero on tilastollisesti merkitsevä, mutta kliinisesti kuitenkin pieni ja tasoittuu ryhmien välillä nopeasti. Tästä voimme päätellä, että tärkeintä akuutin otiitin aiheuttaman korvakivun hoidossa on riittävästä kipulääkityksestä huolehtiminen.
Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, nopeuttaako antibioottihoito akuutin otiitin aiheuttaman korvakivun lievittymistä. Tutkimme kivun voimakkuutta ja kivun kestoa. Tutkimuksessa käytetään Turun yliopistollisen keskussairaalan Lasten ja nuorten klinikan Pikkunorsu-korvatulehdustutkimuksessa kerättyä aineistoa, jossa tutkittiin vuosien 2006–2008 välillä akuutin otiitin diagnostiikkaa ja antibioottihoidon tehokkuutta 6–35 kuukauden ikäisillä lapsilla. Tutkimukseen sopivien lasten valintakriteereinä olivat akuutin välikorvatulehduksen oireet sekä vanhempien epäily välikorvatulehduksesta. Lapset, joilla todettiin välikorvatulehdus, osallistuivat satunnaistettuun kaksoissokkotutkimukseen, jossa puolet saivat hoitona amoksisilliini-klavulaanihappoa ja puolet lumelääkettä. Tutkimusaineistomme koostui 266 potilaasta, joiden vanhemmat olivat arvioineet akuuttia otiittia sairastaneiden lasten kivun voimakkuutta täyttämällä ja palauttamalla FPS-R-oirepäiväkirjan.
V oimakkaimmillaan kipu oli lähtötilanteessa ennen vanhemmille annettuja kipulääkeohjeistuksia, jolloin antibioottiryhmän kivun voimakkuuden keskiarvo oli 5,20 keskihajonta (SD) 2,56 ja lumelääkeryhmän kivun voimakkuuden keskiarvo 5,71 (SD 2,81). Tutkimuksen päättymisvuorokautena kivun voimakkuus oli hieman lievempää antibioottia saaneessa ryhmässä. Antibioottiryhmän kivun voimakkuuden keskiarvo oli 0,29 (SD 1,15) ja lumelääkeryhmän keskiarvo 0,64 (SD 1,25) (P=0,038). Antibioottiryhmässä kivun kesto oli keskimäärin kaksi vuorokautta ja lumeryhmässä kolme vuorokautta (P=0,07).
Yhteenvetona voidaan todeta, että antibioottihoito saattaa vaikuttaa korvakivun nopeampaan lievittymiseen lumelääkkeeseen verrattuna. Ero on tilastollisesti merkitsevä, mutta kliinisesti kuitenkin pieni ja tasoittuu ryhmien välillä nopeasti. Tästä voimme päätellä, että tärkeintä akuutin otiitin aiheuttaman korvakivun hoidossa on riittävästä kipulääkityksestä huolehtiminen.