Fuel price dynamics and airline stock returns : A case study of Nordic airlines

Abstract

This thesis investigates how fuel price fluctuations affect the stock returns of Nordic airlines, focusing on Icelandair, Norwegian, Norse, Finnair, and SAS. Motivated by the market disruption following the 2022 global energy crisis, this research addresses a gap in the literature by concentrating on a regional context that has received comparatively little attention. The analysis employs a combination of multifactor models and GARCH frameworks to capture both systematic risk factors and volatility dynamics, with robustness checks using Newey-West HAC standard errors. Different currency and fuel proxy specifications further ensure the robustness of the results. The findings reveal significant differences across carriers, indicating that the impact of fuel price movements is neither uniform nor strictly linear. Icelandair demonstrates a direct and immediate negative sensitivity to rising fuel costs, suggesting limited hedging capacities or heightened operational vulnerability. Norwegian and Norse exhibit shock-driven responses featuring a tipping point, where moderate fuel price drops lead to negative market sentiment and decreased stock returns, which are eventually offset by cost savings once declines pass a critical level. Finnair and Norwegian are additionally characterized by delayed sensitivities, highlighting the importance of timing and macroeconomic signals. However, Finnair’s exposure is inconsistent between frameworks and specifications, potentially depending on volatility modelling choices or overlooked market factors, pointing out to the need of future research. SAS appears largely shielded from fuel-price volatility, possibly due to robust hedging or diversified operations.

Tämä tutkielma tarkastelee polttoainehintojen vaihteluiden vaikutusta Pohjoismaisten lentoyhtiöiden osaketuottoihin keskittyen Icelandairiin, Norwegianiin, Norseen, Finnairiin ja SASiin. Lähtökohtana on vuoden 2022 globaali energiakriisi, jonka aiheuttama markkinahäiriö toi esiin tutkimusaukon erityisesti Pohjoismaiden lentoyhtiöiden osalta, joista on saatavilla verrattain vähän tutkimustietoa. Analyysissa hyödynnetään monifaktori-, sekä GARCH-malleja polttoainehintojen ja osaketuottojen välisen suhteen sekä volatiliteettidynamiikan mallintamiseen. Tulosten luotettavuuden varmistamiseksi analyysi toistettiin hyödyntäen Newey–Westin HAC-korjausta. Lisäksi analyysissä hyödynnetään eri polttoainehintamittareita sekä valuuttamäärittelyjä tulosten kestävyyden ja vaikutusten arvioimiseksi. Tulokset osoittavat lentoyhtiökohtaisia eroja ja viittaavat siihen, ettei polttoainehintojen vaikutus osaketuottoihin ole yhdenmukainen tai lineaarinen. Icelandairin osaketuotto on välittömästi ja negatiivisesti sidoksissa polttoainehintojen nousuun, mikä voi johtua rajallisesta suojauksesta tai operatiivisten kustannusten suuremmasta herkkyydestä polttoaineen hinnan vaihteluille. Norwegianin ja Norsen tulokset osoittavat shokkilähtöisiä reaktioita, joille on ominaista kynnyskohta: maltilliset hintojen laskut heikentävän markkinasentimenttiä ja alentavan osaketuottoja, kunnes kustannussäästöt ylittävät kriittisen rajan ja kumoavat alkuvaiheen kielteiset vaikutukset. Lisäksi Finnair ja Norwegian reagoivat viiveellä polttoainehintojen muutoksiin, mikä korostaa ajoituksen ja makrotaloudellisten tekijöiden merkitystä yhtiöiden osaketuottojen kehityksessä. Finnairin herkkyys polttoainehintojen vaihteluihin on kuitenkin mallisidonnaista, mikä voi johtua volatiliteettidynamiikan erityispiirteistä, viitaten lisätutkimuksen tarpeeseen. Tulosten perusteella SAS vaikuttaa olevan suojassa polttoainehintojen vaihteluilta, mikä saattaa selittyä tehokkailla suojausstrategioilla tai liiketoiminnan monipuolisella rakenteella.