dc.contributor.author | Linnavuori, Elina | |
dc.date.accessioned | 2021-04-29T21:01:28Z | |
dc.date.available | 2021-04-29T21:01:28Z | |
dc.date.issued | 2021-04-09 | |
dc.identifier.uri | https://www.utupub.fi/handle/10024/151587 | |
dc.description.abstract | Elektroenkefalografia (EEG) on kliinisen neurofysiologian tutkimus, jossa mitataan aivojen sähköistä toimintaa. EEG-tutkimuksessa hoitaja on merkittävässä roolissa rekisteröinnin laadun ja tarkkojen tulosten varmistamiseksi. Aikaisempien tutkimuksien mukaan EEG-rekisteröintiosaamiseen vaikuttaa saatu EEG-koulutus. Suomessa kliinisen neurofysiologian osastolla työskentelevien hoitajien koulutustausta vaihtelee, eikä aiheesta löydy julkaistuja tutkimuksia. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli analysoida kliinisen neurofysiologian osastolla työskentelevien hoitajien EEG-rekisteröintiosaamista itsearvioituna ja objektiivisesti arvioiden.
Tutkimus oli kuvaileva poikkileikkaustutkimus. Tutkimuksen kohderyhmänä olivat Suomen neljän yliopistollisen sairaalan kliinisen neurofysiologian osastoilla työskentelevät hoitajat. Tutkimusaineisto kerättiin tätä tutkimusta varten kehitetyllä hoitajien EEG-rekisteröintiosaamismittarilla. Mittari koostui taustatiedoista, itsearvioinnista sekä testiosiosta. Mittarin sisältövaliditeetin varmistamisessa käytettiin asiantuntijapaneelia. Tutkimusaineisto analysoitiin tilastollisin menetelmin.
Kyselyyn vastasi 65 henkilöä (vastausprosentti 80 %), heistä 34 oli sairaanhoitajia ja 31 laboratoriohoitajia/bioanalyytikoita. Parhaat itsearvioinnit liittyivät potilaan havainnointiin ja heikoimmat EEG-teoriasaamiseen. Suurin osa vastaajista sai testiosiosta täydet 6 pistettä (max 6p). Subjektiivisen itsearvioudun EEG-rekisteröintiosaamisen ja taustamuuttujista iän, työkokemuksen ja oman tyytyväisyyden EEG-rekisteröintiosaamiseen välillä oli positiivinen korrelaatio. Myös vastaajat, jotka olivat perehtyneet EEG-suosituksiin ja osallistuivat työpaikan ulkopuolisiin koulutuksiin arvioivat osaamisensa tilastollisesti paremmaksi (p <0,05). Objektiivisessa testiosiossa vastaajat, jotka lukivat EEG-kirjallisuutta omatoimisesti, tunnistavat artefaktit paremmin (p = 0,005).
Kliinisen neurofysiologian osastolla työskentelevien hoitajien EEG-rekisteröintiosaaminen oli kokonaisuutena hyvällä tasolla subjektiivisesti sekä objektiivisesti arvioiden, mitä pidetäänkin kansainvälisissä suosituksissa vähimmäisvaatimuksena EEG-rekisteröinnin toteutukseen. Tulevaisuudessa EEG-rekisteröintiosaamista voitaisiin mahdollisesti kehittää tarjoamalla lisää kohdennettua koulutusta EEG:n perusteista bioanalyytikkokoulutuksen aikana sekä työuran eri vaiheissa. Hoitajien EEG-rekisteröintiosaamismittaria olisi tarpeellista jatkokehittää liittämällä mukaan myös EEG:n tulkintaosaamista, jotta saataisiin tarkempaa tietoa KNF-hoitajien osaamistarpeista. | |
dc.format.extent | 119 | |
dc.language.iso | fin | |
dc.rights | fi=Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.|en=This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.| | |
dc.subject | EEG, osaaminen, laboratoriohoitaja, sairaanhoitaja | |
dc.title | Kliinisen neurofysiologian osastolla työskentelevien hoitajien EEG-rekisteröintiosaaminen | |
dc.type.ontasot | fi=Pro gradu -tutkielma|en=Master's thesis| | |
dc.rights.accessrights | suljettu | |
dc.identifier.urn | URN:NBN:fi-fe2021042928015 | |
dc.contributor.faculty | fi=Lääketieteellinen tiedekunta|en=Faculty of Medicine| | |
dc.contributor.studysubject | fi=Hoitotiede|en=Nursing Science| | |
dc.contributor.department | fi=Hoitotieteen laitos|en=Department of Nursing Science| | |