Näytä suppeat kuvailutiedot

Kliinisen neurofysiologian osastolla työskentelevien hoitajien EEG-rekisteröintiosaaminen

Linnavuori, Elina (2021-04-09)

dc.contributor.authorLinnavuori, Elina
dc.date.accessioned2021-04-29T21:01:28Z
dc.date.available2021-04-29T21:01:28Z
dc.date.issued2021-04-09
dc.identifier.urihttps://www.utupub.fi/handle/10024/151587
dc.description.abstractElektroenkefalografia (EEG) on kliinisen neurofysiologian tutkimus, jossa mitataan aivojen sähköistä toimintaa. EEG-tutkimuksessa hoitaja on merkittävässä roolissa rekisteröinnin laadun ja tarkkojen tulosten varmistamiseksi. Aikaisempien tutkimuksien mukaan EEG-rekisteröintiosaamiseen vaikuttaa saatu EEG-koulutus. Suomessa kliinisen neurofysiologian osastolla työskentelevien hoitajien koulutustausta vaihtelee, eikä aiheesta löydy julkaistuja tutkimuksia. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli analysoida kliinisen neurofysiologian osastolla työskentelevien hoitajien EEG-rekisteröintiosaamista itsearvioituna ja objektiivisesti arvioiden. Tutkimus oli kuvaileva poikkileikkaustutkimus. Tutkimuksen kohderyhmänä olivat Suomen neljän yliopistollisen sairaalan kliinisen neurofysiologian osastoilla työskentelevät hoitajat. Tutkimusaineisto kerättiin tätä tutkimusta varten kehitetyllä hoitajien EEG-rekisteröintiosaamismittarilla. Mittari koostui taustatiedoista, itsearvioinnista sekä testiosiosta. Mittarin sisältövaliditeetin varmistamisessa käytettiin asiantuntijapaneelia. Tutkimusaineisto analysoitiin tilastollisin menetelmin. Kyselyyn vastasi 65 henkilöä (vastausprosentti 80 %), heistä 34 oli sairaanhoitajia ja 31 laboratoriohoitajia/bioanalyytikoita. Parhaat itsearvioinnit liittyivät potilaan havainnointiin ja heikoimmat EEG-teoriasaamiseen. Suurin osa vastaajista sai testiosiosta täydet 6 pistettä (max 6p). Subjektiivisen itsearvioudun EEG-rekisteröintiosaamisen ja taustamuuttujista iän, työkokemuksen ja oman tyytyväisyyden EEG-rekisteröintiosaamiseen välillä oli positiivinen korrelaatio. Myös vastaajat, jotka olivat perehtyneet EEG-suosituksiin ja osallistuivat työpaikan ulkopuolisiin koulutuksiin arvioivat osaamisensa tilastollisesti paremmaksi (p <0,05). Objektiivisessa testiosiossa vastaajat, jotka lukivat EEG-kirjallisuutta omatoimisesti, tunnistavat artefaktit paremmin (p = 0,005). Kliinisen neurofysiologian osastolla työskentelevien hoitajien EEG-rekisteröintiosaaminen oli kokonaisuutena hyvällä tasolla subjektiivisesti sekä objektiivisesti arvioiden, mitä pidetäänkin kansainvälisissä suosituksissa vähimmäisvaatimuksena EEG-rekisteröinnin toteutukseen. Tulevaisuudessa EEG-rekisteröintiosaamista voitaisiin mahdollisesti kehittää tarjoamalla lisää kohdennettua koulutusta EEG:n perusteista bioanalyytikkokoulutuksen aikana sekä työuran eri vaiheissa. Hoitajien EEG-rekisteröintiosaamismittaria olisi tarpeellista jatkokehittää liittämällä mukaan myös EEG:n tulkintaosaamista, jotta saataisiin tarkempaa tietoa KNF-hoitajien osaamistarpeista.
dc.format.extent119
dc.language.isofin
dc.rightsfi=Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.|en=This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.|
dc.subjectEEG, osaaminen, laboratoriohoitaja, sairaanhoitaja
dc.titleKliinisen neurofysiologian osastolla työskentelevien hoitajien EEG-rekisteröintiosaaminen
dc.type.ontasotfi=Pro gradu -tutkielma|en=Master's thesis|
dc.rights.accessrightssuljettu
dc.identifier.urnURN:NBN:fi-fe2021042928015
dc.contributor.facultyfi=Lääketieteellinen tiedekunta|en=Faculty of Medicine|
dc.contributor.studysubjectfi=Hoitotiede|en=Nursing Science|
dc.contributor.departmentfi=Hoitotieteen laitos|en=Department of Nursing Science|


Aineistoon kuuluvat tiedostot

Thumbnail

Aineisto kuuluu seuraaviin kokoelmiin

Näytä suppeat kuvailutiedot